Sukuni vaiheita

Aloitussivulle

Esipuhe

Alun tähän pieneen tutkielmaan sain silloin, kun tätini Mirjam Mömmö antoi kauan sitten minulle kauniilla opettajan käsialalla kirjoitetun luettelon esi-isistäni. Siinä on kuuden sukupolven nimet ja syntymä- ja kuolinajat. Luettelo kulki mukanani vuosikausia jokseenkin käyttämättömänä. Kymmenkunta vuotta sitten, saatuani kirjoitustyöhön sopivan tietokoneen, aloin hiukan enemmän kiinnostua esivanhemmistani ja heidän elämästään. Kirjoittelin muistiin silloin tällöin löytämiäni tiedon palasia. Rajasin aiheen tuohon suoraan alenevaan linjaan. Mukaan tuli vain satunnaisesti muita sukulaisia. Toisaalta, laajempaan tutkimiseen minulla ei olisi ollut edellytyksiäkään.

Keskeiseksi nousi kysymys Mömmö-nimen alkuperästä ja käyttöön ottamisesta. Valitettavasti en löytänyt vastausta tähän kysymykseen. Katselin mm. vanhoja sotilasasiakirjoja Kansallisarkistossa Helsingissä ja Kuopion museon sukututkimushuoneessa. Ruotsinkieliset vanhat tekstit kauniine koukeroineen jäivät avautumatta. Muutaman kyselyn lähetin Mikkelin ja Joensuun Maakunta-arkistoille, sekä joillekin kirkkoherranvirastoille. Kuva- ja kartta-aineistoa sain Kuopion Museon historiallis-kansantieteelliseltä osastolta sekä Kuopion kaupungin keskusarkistosta, joista sain myös muuta arvokasta tietoa. Muutamia henkilökuvia on yksityishenkilöiltä. Virkatodistukset ja historian kirjojen tietokanta HisKi muodostavat henkilöaineiston pohjan. Lisäsin i- ja ä-kirjaimet nimen eteen merkitsemään sukupolvia ennen minua.

Pyrkiessäni selvittämään savolaisen sotaväen toimia 1600-luvulla, kokosin Veijo Saloheimon Savon Historia II:2 -osasta yhteenvedon kirjan loppuun.

Lämpimät kiitokset esitän Antero Rytköselle ja Seppo Rautiaiselle. He johdattivat minut Kaislastenlahden (Mömmölänlahden), Rytkyn ja Haminalahden maisemiin ja antoivat erittäin arvokasta tietoa. Serkkuni Eila Junnila käytti minua eduskunnassa kaksikin kertaa ja hänen kanssaan kiertelimme katselemassa äidin ja hänen vanhempiensa asuinpaikkoja. Tästä matkasta Eila teki muistiinpanoja ja ne muodostavat tutkielman loppuosan. Eilalle parhaat kiitokseni!


Kuopiossa maaliskuussa 2007, Suomen ensimmäisen

yksikamarisen eduskunnan 100-vuotisjuhlavuonna.


Hannu Taanio e. Mömmö

Sukunimi

"Suomalaiset sukunimet"-kirjassa kerrotaan, että "Mömmö-nimen pesäpaikka on Kuopiossa, jossa on 1600-luvulla kirjattu mahd. kantajansa lähtösijaa osoittava henkilönimi Mömmö eli Lapveteläinen (Lapvesi = Lappee), 1673 Johan Mömmö. Vpl:n Uudellakirkolla on tavattu Thomas Mömmön 1554, Tohmajärvellä Christ. Mömmö 1844 ja Jyväskylän mlk:ssa Eric Mömmilä 1850. Mömmö-nimisiä on asunut myös Kirvussa (Mömmölä, kylä), Räisälässä Kivennavalla ja Viipurissa. Hollolan Ukselassa on ollut Mömmölän talo 1700-luvulta. Nimeen on katsottu sisältyvän Karjala-Aunuksessa laajalti käytetyn karhun mielistelynimityksen mömmö (mm. Nissilä 1975). Vrt. myös läntisiä nimiä Lasz Mommoij 1551 Huittisissa, Lauri Mommo 1539 Lohjalla, Mommolan kartano Lammilla, jotka Nissilä on yhdistänyt friisiläisiin nimiin Momme, Mumme. Mommo esiintyy yhä sukunimenä lähinnä Rovaniemen seudulla, varhemmin myös Ruovedellä. Esim. Abr. Mommo 1826 Ruovesi, Olli Mommo 1619 Rovaniemi. Ylämaalla on vaihdettu nimeä Mömmö 1931 Metsäkallioksi."

Mömmö/Lapveteläinen

Mielenkiintoinen on nimien Mömmö/Lapveteläinen esiintyminen. Veijo Valta Muuruvedeltä kirjoittaa kirjeessään ao:lle 14.3.1997 törmänneensä monesti sanontaan: "Kesällä Mömmö ja talvella Lapveteläinen." Hän kirjoittaa edelleen, että esim. John Mömmön, syntynyt 1700 luvun alussa, lapset kulkivat nimellä Lapveteläinen ja että hänen pojanpojan tytär oli Anna Lapveteläinen-Mömmö, syntynyt 22.11.1811 Pöljällä. Lisäksi Valta ihmettelee, että Lena Lapveteläistä s. 29.4.1784, Käärmelahti 7, puoliso Lars Hämäläinen, nimitettiin avioliitossa Mömmöksi. Lisänimet Valta ja Mömmö näyttävät kuuluvan useammin tyttärille kuin pojille.

Nykyisen rajan takana Karjalan kannaksella Jääsken pitäjässä sijaitsee Kirvun kylä, jossa on ollut Mömmölä -niminen taloryhmä. Aulikki Ylönen kertoo Kirvun kirjassa 1954, että Mömmölän talojen viimeiset omistajat ovat olleet Helena Maukonen, Tuomas Kuisma ja T. Hatakan perilliset. Tästä voisi päätellä taloja olleen kolme kappaletta.

Näitten talojen perustajat saattavat olla tulleet Kirvuun Savosta, jossa väestönkasvu oli voimakasta ja uusia elinmahdollisuuksia piti hakea. (Kirjoittajan huom.)

Samassa kirjassa hän mainitsee Lapveteläinen-nimen syntyneen Ylikuunussa (kylä Kirvussa) keskiajan lopulla 1557. Lappeen kihlakunnan historiassa osa I 1976 Aulikki Ylönen sanoo Lapveteläinen-suvun tulleen Leppävirroille Suur-Lappeelta ja asutuksen muutenkin Vuoksenlaaksosta, Karjalan kannakselta ja Laatokan rantamilta.

Haminalax jakokunta no: 570 -kirja, julkaisija Länsi-Kuopion Historiapiiri, Kirjapaino Raamattutalo Oy 2002, sivu 61: "Mömmöt ja Lapveteläiset ovat tämänhetkisen tiedon mukaan samaa Lapveteläisten sukua. Syntyneiden luettelon mukaan vuonna 1673 Johan Mömmölle kastetaan lapsi ja samassa luettelossa on v. 1688 Henrik Paavonpoika Mömmö Kurolanlahdesta ja v. 1692 nähtävästi sama Henrik nyt Venäjänsaarelta isinä syntyneille lapsille. Rytkyn syntyneiden luettelossa 1720-luvulla on isänä Paavo Mömmö. Rytkyllä on myös n. 1650 syntynyt Risto Paavonpoika Lapveteläinen. Seuraavalla vuosisadalla syntyneiden kohdalla isänä esiintyy jo Mömmöt ja jossakin kohtaa on maininta Mömmö eli Lapveteläinen."

Sivu 30: "Lapveteläisen yhdelle sukuhaaralle annettiin sukunimi Mömmö. Tästä seurasi se, että kylän epävirallisena nimenä alkoi esiintyä Mömmölänlahti ja myöhemmin se oli yleisesti käytössä vielä 1900-luvun alkupuolella."

Lapveteläinen-Valta sukukirjassa 25.10.1996 on Kaislastenlahtelaisten kohdalla seuraava henkilömerkintä: "Taulu 86. I. Påhl Christersson (Lappveteläinen). Mukana 1731 Kuopion manttaalikirjassa Kaislastenlahden isäntänä... II. Lapsia: Påhl Påhlson Lapveteläinen. Mukana 1731 Kuopion manttaalikirjassa Kaislastenlahdella sisaren kanssa."

Kuopion maaseurakunnan kastettujen kirjassa on 5.12.1838 syntynyt ja 7.12.1838 kastettu lapsi David Johan1. Isä on Tp. (= torppari) David Mömmö Lappveteläin2 (eli 1805-1873) ja äiti Anna Greta Lippoin 33 (eli 1805-1886). Talo on Toivala 10. (Suluissa olevat tiedot ovat lisäyksiä lainaukseen kastettujen kirjasta.)

Rytkyn kylässä on 20.10.1688 syntynyt ja 4.11.1688 kastettu lapsi Eva. Isä on Christer Påhlss: Lapveteläinen.

Kaislastenlahdessa Aatulan tilaa v. 1604 alkaen hallinneiden luettelossa on mm. seuraavat nimet (numerot nimien edessä viittaavat miesten isännyyspolveen vuodesta 1604 laskien):

6 Paavo Paavonpoika Lapveteläinen isäntä 1722-1732

pso Riitta Eskelinen talollinen 1732-1743

7 Antti Paavonpoika Lapveteläinen isäntä 1743-1774

pso Kirsti Väänänen

8 Antti Antinpoika Lapveteläinen isäntä 1774-1803 lapsia 13

pso 1 Susanna Airaksinen

pso 2 Susanna Tiirikainen

Kuopion msrk:n kastettujen luettelossa noista kolmesta edellä listatuista sukupolvesta on muun muassa seuraavanlaisia hieman sekavia merkintöjä:

Syntynyt

Kastettu

Kylä

Isä

Äiti

Lapsi

11.5.1723

23.5.1723

Lapvetelenlax

Påhl Lapwetel.

Eskelitär

Anders

9.3.1726

20.3.1726

Lapwetelälax

Påhl Mömmö

Brig. Eskelitär

Helga

28.2.1746

28.2.1746

Kaislastenlax

And. Lapvetet.

Christ. Wänätär

Påhl

28.2.1746

28.2.1746

Kaislastenlax

And. Lapvetet.

Christ. Wänätär

Ifwar

22.1.1750

28.1.1750

Kaitzelax

And. Mömmö

Christ. Wänätär

Maria Birg.

13.1.1754

20.1.1754

Cahilaistenlax

Andreas Lapveteläin

Christ. Wänät.

Andreas

3.5.1775

4.5.1775

Caistastenlax

B. Anders Mömmö

Susanna Airaksetar

Anders

27.4.1779

23.5.1779

Kaistastenlax

B. Påhl1 Lappveteläin

Sus. Airaxetar

Påhl2

17.5.1790

23.5.1790

Kaistastenlax

B. Anders Lappveteläin

Susanna Airaxitar

Martin

14.2.1794

16.2.1794

Kaistastenlax

Anders Lapveteläin

Susanna Tirikain

Andreas

21.9.1795

22.10.1795

Kaistastenlax

Anders Mömmö

Susanna Tirickain

Christin

Miksi yhdelle sukuhaaralle annettiin Mömmö-nimi? Voisiko se olla olla sotilasnimi? Ajatusta tukee myöhemmin asuinpaikkoja käsittelevässä kohdassa mainittu Pehr Kiellmanin piirtämässä 1750-luvun kartassa esiintyvä sotilastorppa lähellä Aatulaa. Torppa on kartassa Kaislastenlahden länsirannalla. Samassa niemessä, vähän ylempänä ja kauempana rannasta on merkitty torppa, samoin Kaislasen lammen koillisrannalla on merkitty torppa.

Kauko Pirinen: Savon Historia II:1, Pieksämäki 1982, Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, käsittelee ajanjaksoa 1534-1617. Siinä on kattava luettelo savolaisista sukunimistä. Mömmö-nimeä ei mainita. Nimi esiintyy Savossa siis vasta tuon jakson jälkeen.

Samassa kirjassa on mainintoja sukunimien lukumäärästä. Lapveteläisiä oli vuonna 1562 Tavinsalmella 4 ja vuonna 1614 heitä oli jo 12.

Sakkoluetteloon oli päässyt Rossi Lapveteläinen sukulaisineen Tavinsalmella 1584. Tavinsalmella mainitaan myös Matti Lapveteläinen 1600-luvun alussa.

Sukulaisuus Lapveteläisistä Mömmöihin voisi olla seuraavanlainen Seppo Rautiaisen 9.8.2002 mukaan (isäntäluettelo ei välttämättä ole suoraan aleneva sukupolvilista huomaa myös leskiemäntien esiintyminen talollisina seuraavan isännän alaikäisyyden aikana):

1 Paavo Lapveteläinen Aatulan isäntä 1604-1631.

2 Juho Paavonpoika Lapveteläinen isäntä 1631-1660, hänellä lienee ollut kaksi poikaa

A 3 Paavo Juhonpoika Lapveteläinen isäntä 1660-1676

4 Juho Paavonpoika Lapveteläinen isäntä 1676-1697,

pso Kirsti Ristontytär Julkunen s. 1646, k. 5.1729

5 a Paavo Juhonpoika Mömmö eli Lapveteläinen isäntä 1697-1712,

pso Helka Ollintytär Savolainen, talollinen 1712-1722 k. 27.05.1742

b Lisbetha Juhontytär Lapveteläinen s. 18.8.1691

pso Antti Antinpoika Korhonen s.n. 1685 k. 1748 jälkeen (talollinen Haminalahti, 9 lasta)

6 Paavo Paavonpoika Lapveteläinen isäntä 1722-1732

pso Riitta Eskelinen talollinen 1732-1743, k. 9.5.1758

7 Antti Paavonpoika Lapveteläinen isäntä 1743-1774

pso Kirsti Iivarintytär Väänänen s. 10.7.1726 k. 21.4.1803

8 Antti Antinpoika Lapveteläinen isäntä 1774-1803 lapsia 13

pso 1 Susanna Pekantytär Airaksinen s. 22.5.1754 k. 15.6.1791 (8 lasta)

pso 2 Susanna Tapanintytär Tiirikainen1 s. 8.5.1774 k. 9.6.1837 (5 lasta)

B 3 Juho Juhonpoika Mömmö s. noin 1650, puoliso Lisbetha Julkunen. Kaislastenlahti, lapsia 7:

  1. Karin Mömmö s. 1673

  2. Risto Juhonpoika Mömmö s. 1676, k. noin 1722, talollinen Haminalahti 2. (myöh. Hovi)

  3. Antti Mömmö s. 1673,

    1. puoliso Anna Kröger s. 1694 k. 13.5.1748.

    2. puoliso Margareta Lukkarinen s. 1704, Haminalahti 5

  4. Anna Juhontytär Mömmö k. 1688

  5. Paavo Mömmö s. 06.1686, k. 8.6.1764, Rytky, talollinen, puoliso Elina Korhonen s. 27.12.1690, k. 29.3.1764.

  6. Juditha Mömmö Haminalahti henkikirjassa 1723 ja rippikirjassa 1739

  7. Lisa Mömmö Haminalahti rippikirjassa 1739 (tämä Lisa Mömmö saattaa olla sama henkilö kuin Lisbetha Juhontytär Lapveteläinen yllä2)

Sukunimet muuttuivat tämän mukaan pääsääntöisesti veljesten A ja B kohdalla 1600-luvun puolenvälin tienoilla. Olisiko Juho Juhonpoika Lapveteläinen s. noin 1650, saanut sotilasnimekseen3 Mömmö, joka sitten periytyi. Vai olisivatko Lapveteläiset ensi sijassa olleetkin Mömmöjä? Tieto vaatisi lisätutkimusta. Jako ei ollut aluksi suinkaan ehdoton, sillä Lapveteläisiä kutsuttiin vielä 1800-luvun puolellakin joskus Mömmö-nimellä (ja päinvastoin) ja tehtiin myös vastaavia merkintöjä kirkonkirjoihin.

Esivanhempia

Kastettujen luettelosta Kuopion maaseurakunnasta isän sukunimen mukaan tehty haku alkaa nimellä

(iiiiiiii) Juho (Johan) Mömmö.

Syntymäajaksi voisi arvella 1650-lukua lasten syntymä- ja kasteajan perusteella. Seppo Rautiaisen mukaan puoliso oli Lisbetha Julkunen. Heillä oli mm. poika:

(iiiiiii) Risto (Christer) synt. 1676. Seppo Ruotsalaisen 14.8.2001 tekemässä sukututkimuksessa on hänestä seuraavat tiedot: s. 1676, ammatti: talollinen, avio. Vaimo Risto Mömmölle, ammatti: leskenä v. 1722, k. ennen v. 1727, Haminalahti Hk (=henkikirjoissa) 1722 Haminalahti 2 (Hovi). Risto kuollut noin 1722, Haminalahti Mk (=maakirjassa) 1722, Haminalahti 2. (Hovi)

Hänen lapsiaan olivat kaksi veljestä:

1. Torppari Risto Mömmö (Christer Mömmö) Kuopion pitäjän Haminalahden kylästä, s. rippikirjan mukaan 1698, k. 17.6.1773 Haminalahden kylässä. Hänen puolisonsa oli Liisa Hamunen (Lisa Hamutar), s. rippikirjan mukaan 1698, k. 4.11.1769 Haminalahden kylässä. Ensimmäiset todetut merkinnät heistä Kuopion maaseurakunnan kirkonkirjoissa ovat vuosien 1739-1748 rippikirjassa, johon heidät on merkitty asuviksi Haminalahden kylään.

Heidän yhteyteensä on merkitty mm. poika (edellisen veli):

2. (iiiiii) Torppari Paavo Ristonpoika Mömmö (Påhl Christersson) Haminalahden kylästä, syntynyt rippikirjan mukaan 1714. Vihitty 17.6.1750 Punnonmäen kylästä kotoisin olleen Margareeta Hemmingintytär Kolehmaisen (Margareta Hemmingsdotter Kolemain/Colematar) kanssa, synt. rippikirjan mukaan 1722. Paavo kuoli 25.8.1773 Haminalahden kylässä ja Margareeta kuoli 28.7.1789 leskenä Savilahden kylässä. Heillä oli mm. poika:

(iiiii) Paavo (Paulus/Påhl Påhlsson), synt. 17.1.1753 Haminalahden kylässä, josta kertoo Kuopion maaseurakunnan kirkonkirjan lehti 408 v.4/1834: Torppari Paul Mömmö, Savilahti 2, s. 1753, vih. aikanaan (vihkiaika puuttuu) Anna Launosen kanssa, s. 1767. Molemmilla ensi avio. Mies kuoli 5.4.1834. Vaimo kuoli 9.2.1838. Asuneet viimeksi: Savilahti 2.

Seppo Rautiaisen mukaan Paavon ja Annan vihkiminen tapahtui 12.10.1783, vihkipaikkana Savilahti-Staden. Paavo renki, Anna piika, s. 14.3.1767.

Pa Johan, s. 9.6.1792, vih.1817 Anna Stina Korhosen kanssa, s.1793. Molemmilla ensi avio. Mies kuoli 22.4.1857. Vaimo kuoli 228.10.1867. Asuneet viimeksi: Savilahti 1. Heidän lapsensa:

Pa Johan, s. 1818, vih. 1839 Brita Cathrina Törn´in kanssa, s. 1814. Molemmilla ensi avio. Muuttivat 1851 Kuopioon. (kks. 244 v.1). Asuneet viimeksi: Savilahti 1. Heidän lapsensa:

pa Robert Vihelm, s. 1841, muutti 1851 Kuopioon.

pa Fredrik, s. 6.11.1843, kuoli 3.12.1844.

pa Fredrik Johan, s. 14.9.1846, muutti 1851 Kuopioon.

Tr Anna Sofia, s. 1820, kuoli 13.4.1855 naimattomana.

Pa Aron, s. 1.5.1825, muutti 29.10.1842 naimattomana Karttulaan.

Pa Vilhelm, s. 31.5.1828, vih. 21.10.1860 Anna Maria Hartikaisen kanssa, s. 9.2.1832. Molemmilla ensi avio. Muuttivat 1862 Kuopioon (kks.471 v.2). Asuneet viimeksi: Hirvilahti 13. Heidän lapsensa:

tr Gustava, s. 12.9.1861, muutti 1862 Kuopioon.

(iiii) Poika Petter s. 1795, vih. 4.4.1831 Helena Ahosen kanssa, s. 4.5.1804. Molemmilla ensi avio. Vaimo kuoli 14.3.1866. Mies kuoli 18.5.1866 leskenä. Asuneet viimeksi: Savilahti. Heidän lapsensa:

Tr Maria Sofia, s, 23.10.1832, muutti 1848 Kuopioon (kks.383 lastenkirja).

(iii) Poika August, s. 8.1.1838, vih. 21.11.1862 Karolina Räsäsen kanssa, s. 31.10.1840. Molemmilla ensi avio. Muuttivat 1890 Kuopioon (kks.425 v.1). Asuneet viimeksi: Savilahti 1. Heidän lapsensa:

tr Augusta Sofia, s. 15.5.1863, muutti 24.3.1884 naimattomana Kuopioon.

pa August Vilmhelm, s. 14.3.1869, muutti 1890 naimattomana Kuopioon.

tr Johanna, s. 13.3.1872, muutti 1890 naimattomana Kuopioon.

tr Anna Gustava, s. 18.6.1875, kuoli 2.12.1879.

(ii) pa Petter Johannes, s. 13.2.1878, muutti 1890 Kuopioon.

tr Helena Karoliina, s. 2.6.1882, kuoli 13.8.1886.

pa Henrik, s. 1799, kuoli 7.8.1907. (Tämän mukaan olisi elänyt 108-vuotiaaksi.)

Tr Agata Sofia, s. 1804, vih. 3.9.1826 Jakob Karhusen kanssa, s. 1804. Molemmilla ensi avio. Mies kuoli 2.7.1850. Vaimo kuoli 7.1.1876. Asuneet viimeksi: Kurkiharju 2.




Kuva 1: Karoliina ja August Mömmö perheineen. Takana vas. Pekka Juho Mömmö, Johanna Sääski s. Mömmö, Johan Henrik Sääski, Johanna Aarnio s. Agander, August Vilhelm Aarnio e. Mömmö. Keskirivissä vas. Karoliina Mömmö s. Räsänen, August Mömmö, Augusta Sofia Kesti s. Mömmö, Heikki Kesti. Lapset vas. Martta Kesti, Hanna Kesti, Henrik Johannes (Hannes) Kesti, Iida Kesti ja Otto Kesti.






Augustista kerrotaan myös Kuopion evl. srk. keskusrekisterin 11.11.1992 antamassa virkatodistuksessa seuraavasti:

Vuokraaja, mäkitupalainen August Mömmö, syntynyt 8.1.1838 Kuopion ms. Vihitty 21.11.1862 kummankin ensimm. avioliittoon Karoliina Räsäsen kanssa, synt. 31.10.1840 Kuopio ms, Haminalahti, muuttanut tänne 27.3.1852 Maaningalta. Asuivat Kuopion maasrk:ssa Savilahti no 1:ssä ja muuttivat Kuopion kaupunkiin vuonna 1890 (kks 425 vol. 1) Pekkala 25. Vaimo kuoli 28.12.1912 ja mies kuoli 21.11.1916 leskenä. Heillä oli viisi tytärtä ja kaksi poikaa:

Augusta Sofia, syntyi 15.5.1863 Kuopion ms. Vihittiin kummankin ensimmäiseen avioliittoon 25.3.1884 Heikki Kestin kanssa.

Vanhin poika August Vilhelm syntyi 14.3.1869, muutti sukunimensä Aarnioksi vuonna 1897, vihittiin 13.11.1898 Johanna Aganderin kanssa. Tytär Johanna, syntyi 13.3.1872 ja vihittiin 31.10.1897 Johan Henrik Sääsken kanssa.

Ukkini Petter Johannes syntyi 13.2.1878 ja vihittiin 26.12.1904 Aina Hedvig Väänäsen kanssa,

Toiset lapset Anna Maria synt. 2.1.1866, Anna Gustava synt. 18.6.1875 ja Helena Karoliina synt. 2.6.1882 kuolivat jo muutaman vuoden ikäisinä.

Asuinpaikkoja

Rytky

Haminalax jakokunta no: 570 -kirjan mukaan, ss. 50-52 Rytkyllä on ollut

Suur-Mömmölä -niminen tila (Antero Rytkösen antama nimi), Rytky 2, jonka omistajaksi tuli 1709 Paavo Mömmö s. 1686, joka oli em. Juho Mömmön (s. noin 1650) viides lapsi. Isojaossa 1777-1813 tila jakaantui neljään osaan:

n.o 5 Mömmölä, om. Antti Paavonpoika Mömmö

n:o 6 Pietilä (Hiisimäki/Savola), om. Pekka Paavonpoika Mömmö

n:o 7 Paavola (Poroharju) om. Paavo Jussinpoika Mömmö

n:o 8 Prihti (Rahamäki) om. Paavo Ristonpoika Mömmö.

Omistajat ovat alenevassa polvessa tilalle tulleen Paavo Mömmön sukua.

Nykyisin mailla on mm. seuraavia tiloja: Turkinmäki, jossa on ampumarata. Rahamäki. Heinämäki, om. Seppo Rautiainen. Oinosenmäki, joka on Puijoa korkeampi, vanha talo ja sääasema. Ilomäki. Mimmilä, om. Puranen, aikaisemmin Lauri Karttunen ja sitä ennen Lauri Korhonen. Isojaon Mömmölä 5 on ollut Mimmilän tienoilla. Näillä paikoilla kävimme Antero Rytkösen ja Seppo Rautiaisen kanssa 20.7.2001. Alueet ovat olleet hyvin kaskeamiseen sopivia, mäkisiä seutuja. Viljelystä on sitten vähitellen alkanut tulla kiinteän asutuksen liepeille.

Turkinmäki sijaitsee aivan Karttulaan menevän tien vieressä vasemmalla puolella. Ampumapaikkaa varten alueelle on tehty pengerrys, joka on osaltaan hävittänyt asuinpaikkaa. Ohrapelto mäenrinteessä kertoi vanhasta asutuksesta ja asuinpaikkana voisi arvella olleen sen alapuolisen tasaisen alueen. Siihen on nyt tehty lietelammikko, joka on muuttanut maisemaa ja antaa hajua. Ruotuväkilaitoksen aikaan Mömmöjä on ollut sotilaina ja Antero Rytkösen valistunut arvaus oli, että Turkinmäki olisi saattamut kuulua talon sotilaalle antamaan asutukseen. Talot oli velvoitettu asuttamaan ruotusotilaansa.

Rahamäki lienee saanut nimensä Suuren Pohjansodan aikaan Rahalampeen tyhjennetystä omaisuudesta, jonka Ruotsin sotaväki halusi hävittää perääntyessään venäläisten edessä, jotta omaisuus ei jaisi vihollisen käsiin. Rytky 8 tarkoittaa isojaon lohkomisnumeroa.

Heinämäki on 21 ha suuruinen metsätila, jonka puuistutukset ovat osittain epäonnistuneet väärän puulajin valinnan takia. Männyn sijaan oli pitänyt istuttaa kuusta tai koivua. Rehevä ja paksu multakerros, joka on hienoa maa-ainesta, tuottaa liian oksaisia mäntyjä. Lisäksi alue on runsaslumista . joten lumivauriot ovat talvisin suuret. Tilaan on kuulunut poispalanut päärakennus ja Rautiaisen purkamama kivinavetta, joka työnnettiin alueen läpi virtaavan puron penkalle epämääräiseksi kivikasaksi. Metsittyneessä pihapiirissä on vielä pystyssä huonokuntoiset sauna- ja aittarakennukset.

Oinosenmäen vanha taloryhmä käsittää portista vasemmalla matalan saunan, jossa on ollut alunperin paanukatto. Suoraan edessä on päärakennus, ja pihan perillä poikittain on aitta-navettarakennus. Rakennukset ovat harmaata hirttä ja vuoraamattomia. Päärakennuksen vanhempi osa on tehty pitkällä kaulasalvoksella. Myöhemmin rakennettu kamarin päätyosa on tehty lyhyellä, suoralla salvoksella. Hirsissä ei ole numerointia, joka viittaa rakennuksen olevan alkuperäisellä paikallaan eikä muualta siirretty. Tuvan ikkunat ovat perinteiset, pienet kuusiruutuiset, yksi ikkuna kullakin seinällä ja sijaitsevat matalalla. Kaikissa rakennuksissa on nyt peltikatto. Asuntovaunu pihalla kertoo tilan olevan nyt loma-asuntona.

Oinosenmäen korkeimmalle kohdalle on rakennettu säähavainoasema, jonka huipulla on tutkan tarvitsema valkoinen suojakupu. Aseman käyntiääni on aika voimakasta surinaa ja kohinaa.

Ilomäki on aurinkoisella mäellä. Koneita ja laitteita on runsaasti pihapiirissä, mikä osoittaa tilan olevan vilkkaassa käytössä. Rytkyn puodista on saanut ostaa hyvää Ilomäen leipää.

Mimmilään laskeudutaan Ilomäeltä mäkistä ja mutkallista tietä pitkin Rääpysjärven (rääpys=muikku) rantaan. Maisema ja luonto on selvästi mäenrinteistä poikkeavaa. Tänne on istutettu jalopuita, mm. tammia kasvaa pihapiirissä useita sekä uusina hopeapaju ja vuoristomänty. Näkymä järvelle on melkein peitossa voimakkaan kasvillisuuden johdosta, vaikka rakennukset ja vanha pihapiiri ovatkin lähellä järveä. Päärakennus on perinteinen vuorattu hirsirakennus, johon kamarit on tehty myöhemmin kuin varsinainen tupa. Alkuperäisiä, todellä leveitä lattialankkuja on käytetty tuvan penkeissä taidokkaasti entisöityinä. Pihapiirin vanha aitta on saanut päätyynsä muistolaatan puusta. Siinä on nimikirjaimet LK =Lauri Korhonen ja päiväys 28.4.1880, joka on kuolinpäivä. Aitta on siirretty tälle paikalle muualta. Pihassa on vanhat käsin käytettävät jauhinkivet. Tila on kokonaan istutettu metsätilaksi pientä, hyvin hoidettua pihapiiriä lukuun ottamatta.

Kaislastenlahti

Kaislastenlahteen menee tie Karttulan tiestä länsirannan tielle. Tämän tien varrella sijaitsee mm. seurakunnan leirikeskus Penkere, jossa pidetään rippikoululeirejä nuorille. Vanha mylly on ollut likellä tietä puron varrella. Tie on vedetty suon läpi. Aikaisemmin se kulki talojen pihapiirin kautta ja oli huonokuntoinen ja upotti hevosen kärryt akselia myöten liejuun. Kaislastenlahdessa, jota välillä Mömmölänlahdeksi kutsuttiin, sijaitee mm. Aatulan talo. Sitä on hallinnut 1600-luvun alusta alkaen Lapveteläisten suku.

Haminalahti

Haminalax jakokunta no: 570 -kirjan, sivu 45 mukaan:

N:o 2 Haminalahti ("Soininmäki"/Hovi)

Tämä tila tuli vuonna 1664 Matti Leskisen verotilaksi. Leskisen sukukirjassa kerrotaan: "Matti otti v. 1633 asuttavakseen Olli Hiltusen autiotilan Hiltulanlahdesta Kuopiosta. Vuonna 1649 Matti tavataan verotalonpoikana Haminalahden Soininmäestä." Matti on nimetty lautamieheksi jo aikaisemmilla asuinpaikoilla. Tämä samainen Soininmäki mainitaan 1500-luvulla Kaukapäivän asuinpaikaksi. Missä se tarkkaan ottaen sijaitsi, ei ole selvinnyt. Nimi on paikan osalta painunut historia hämärään. Haminalahden Hovin historiaa selvittänyt Jorma Leimu päätyy tutkimuksissaan sijoittamaan Soininmäen nykyisen Paavolan ja Rasimäen tienoille Kylänkeskusjoen länsipuolelle. Paikka tuntuu luontevalta vaikkakaan ei ole selkeä mäki, kuten hieman lounaaseen tästä oleva Hietamäki, joten liitämme sen vaihtoehtojen joukkoon.

Risto Juhonpoika Mömmö s. 1676 oli talollinen Haminalahti 2, (myöh.Hovi) jossa hänet on merkitty viimeisen kerran verotettavaksi 1725 yhdessä veljensä Antin kanssa.

Risto Ristonpoika Mömmö s. 1698 oli torpparina Haminalahti 4 ("Miettilä"/Suovu), jonka päätila alusta alkaen Haminalax-kirjan mukaan lienee ollut Tuliniemi nykyisen Miettilän paikkeilla. Isojaon alkuvaiheessa vuokraviljelijänä oli Petrus (Pekka) Miettinen, jonka mukaan tila sai nimen.

Kuopion kirjaston sukututkimushuoneessa on Pehr Kiellmanin (piirsi myös Kuopion asemakaavan) 1752 ja 1755 piirtämän kartan mikrofilmit merkinnällä FR 1611. Haminalahden kylän talo n:o 4 on kyllä selvästi merkitty lähelle ja samalle eteläpuolelle kylän keskusjokea kuin n:o 2 (Hovi).

6.8.2004 kiertelimme yo kartan kanssa, ystävällisenä oppaanamme Maria Falkenberg, ja totesimme Haminalahti 2 sijainneen jossain nykyisen Lugnetin, 1990-luvulla rakennettujen, lisärakennusten paikalla. Haminalahti 4 taas saataisi olla kadonnut jäljettömiin aikoinaan keskusjoen muodostaman pienen lammikon eteläpuolelta kumpuilevilta rinteiltä. Kartaan merkitty torppa, jossa Paavo Ristonpoika Mömmö s.1714 todennäköisesti asui, oli toisella puolella jokea.

Eero ja Martva Falkenberg kertoivat mm. keskusjoen ruoppauksesta uittoa varten, jolloin katosivat joen suulla olleen myllyn padon rippeetkin. Samalla saimme tutustua Hovin arvokkaaseen ilmapiiriin isäntien opastuksella.

Veijo Salonheimo Savon Historia II:2, Gummerus Kirjapaino Oy 2000, sivu147: Seitsentaloisiin kyliin kuuluvan Kuopion Haminalahden talot ryhmittyivät Kallaveteen laskevan puron suulle hajanaisena parvena, mutta sentään samalla aukealla.

Talot ryhmittyvät Haminalahteen laskevan puron molemminlle puolille niin, että n:ot 2, 3 ja 4 ovat eteläpuolella ja n:ot 1, 5 ja 6 sekä torppa ovat pohjoispuolella.

Haminalahden kylä seitsemine taloineen (joista yksi Pehr Kiellmanin kartassa on merkitty torpaksi) oli siis yksi suurista kylistä Pohjois-Savossa. Maaningan Haatala ja Siilinjärven Hamula olivat samaa suuruusluokkaa.

Kaislastenlehdessa oli yksi talo ja Rytkyllä kaksi taloa. Karttulassa oli kuusi taloa ja Punnonmäellä neljä. Kuopiossa oli yhteensä kymmenen taloa, nimittäin Julkulassa kaksi, Savilahdessa kaksi, Savisaaressa kaksi, vastapäätä mantereessa yksi ja Hatsalassa kolme. Suurin, kymmenen talon kylä oli Virtasalmen Hällinmäellä Virmasveden eteläpään länsipuolella, jossa ne muodostivat 600 metriä pitkän selännerivin.

Paavo Ristonpoika Mömmö (Påhl Christersson) s. rippikirjan mukaan 1714, oli torpparina Haminalahdessa ja hän kuolikin siellä 25.8.1773. Koska hänet on merkitty vuosien 1739-1748 rippikirjassa vanhemman veljensä Riston yhteyteen, voisi olettaa Paavonkin olleen torpparina "Miettila/Suovu" suunnalla. Vaimonsa Margareeta Kolehmainen kuoli leskenä 28.7.1789 Savilahden kylässä, jossa lienee asunut poikansa taloudessa miehensä kuoleman jälkeen.

Mömmöjen poistumiseen Haminalahdesta saattoi vaikuttaa katovuodet 1696-98 ja sitä seurannut nälänhätä. Lisäksi Suuren Pohjan sodan ja Isovihan aikaan (1700-1721) vihollinen hävitti Haminalahden taloja. Rytky säästyi syrjäisemmän sijaintinsa takia.

Magnus Fredrik Tawast tuli omistajaksi Hovin tiloille 1760-luvun alussa ostaessaan sen Argillandereilta. Hän luovutti 1770-luvulla Haminalahden kartanon tyttärelleen Anna Kristiinalle tämän solmittua avioliiton luutnantti Jonas Mauritz von Wrightin kanssa. He olivat kuulujen taiteilijaveljesten isovanhemmat.

Savilahti

Paavo (Paulus /Påhl Påhlsson) Mömmö s. 17.1.1753 Haminalahden kylässä, oli torpparina/renkinä Savilahti 2:ssa. joka tunnettiin nimellä Mustinharju N:o 2 - Niittylahti ja jonka kotipalsta sijaitsi suunnilleen nykyisen KYS:n paikkeilla. Hän on siirtynyt Haminalahdesta Savilahden kylään, koska vihkiminen tapahtui 12.10.1783 Anna Launosen kanssa, Savilahti-Staden.


Kuva 2: Juuri valmistunut vesijohto Huuhankadun suuntaisena. Pekkala N:o 25 on jokseenkin kadun päässä. Osasuurennos V. Barsokevittsin kuvasta ”Näkymä Huuhanmäen vesitornista kaupunkiin 1913”. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.




Harjula - Niirala

Harjulan tilan kotipalstan muodostivat alueet Savilahti 1 ja 2.

Kuopion Isänmaallisen Seuran kokoelmat, Jorma Leimun käsikirjoitus vuodelta 1969, Harjulan perintötalo 1561-1969 kertoo, että tila no 2 eli Mustinharju käsitti myös Niittylahden palstan ja Vehmersalmen Niinimäen kylän Havukkalan palstan. Leimun ote kartasta v. 1788 käsittää Harjulan verotilan Savilahti N:o 1-2 kotipalstan. Siinä Harjula N:o 1 ja Mustinharju N:o 2 - Niittylax on rajattu kuuluvaksi yhteen nimellä Savilahti N:o 1-2 Harjula.

Mustinharju - Niittylax - talo on kartassa suunnilleen Keskussairaalan kohdalla.

T. Kahran stipendityö, Harjula ennen ja nyt, käsikirjoitus, (KISA) kertoo, että nykyinen Niiralan kaupunginosa oli Harjulan torppari- ja mökkiasutusaluetta. Torppa no 11 oli David Niirasen, mistä myöhemmin tuli nimi koko alueelle. Villa Alava oli torppa no 13, Villa Ylävä no 16, torppa no 6 oli Jussila. Harjulan kotipalstan rajat olivat idässä suunnilleen nykyinen Sairaalakatu, pohjoisessa Niuvanniemi, Tuppurala ja Julkula, lännessä Haminalahden vesialueet ja etelässä Levänen. Niittylahden perintötalo eli Savilahti 2 oli suurtila jo yksinkin.

Kuopion Isänmaallisen Seuran toimituksia Aarni 22, Puijonlaakso kantatiloista kaupunkilähiöksi, Tiina Mertanen, kirjoittaa Harjulan tilasta sivulla18: "Vuonna 1776 tilan osti Hatsalan ruotukomppanian päällikkö, kapteeni Torsten Tawast nuorempi. Hän liitti Harjulaan Savilahti n:o 2:n eli Niittylahden. Näin talon maita oli Kallaveden itäpuolella ja Vehmersalmella asti".

- Harjulan isäntänä oli ennen Torsten Tawastia Henrik Paldanius, joka oli talonpoikaissäädyn merkittävä myssypuolueen johtaja vuosien 1765-1766 valtiopäivillä.

- Kuningas Kustaa III perusti Kuopion kaupungin 1775.

Harjulan maat torppineen siirtyivät kaupungille pakkohuutokaupalla 1866, hinta 175.000 mk. Kuopion läänin maanmittauskonttorin arkisto, Kuopion maarekisteri 297 IX nidos, sivu 2727 (= Harjula) sivu 2762 (= Niittylahti) kertoo, että tilusvaihdossa 17.3.1885 (huom. vuosiluku) kaupunki sai 623,86 ha Harjulan kotipalstasta ja Harjula sai Sorsasalon Kehvonsalon ym. saaria 746,63 ha.

Kaupungin arkistossa on kansio Kuopion kaupungin rahatoimisto XVIII :I Harjulan papereita 1834-1919. Siinä on torppareiden vuokrasopimuksia, joukossa mm. Harjulan omistaja, leskirouva everstinna E.A.Lodelta kesäkuun 28 pnä 1834 Harjulan tilan vuokrannut Petter Haraldin ja 14 torpparin välinen ruotsinkielinen sopimus. .

Leena Tartola on 14.2.2002 suomentanut kyseisen kontrahdin, lisäten sulku-, lainaus- kysymys- ja yhtäläisyysmerkit tulkinnan helpottamiseksi:

KÄÄNNÖS "VANHAKSI SUOMEKSI"

Koska olen 28 pnä kesäkuuta Leskirouva, everstinna E A Lodelta vuokralle vastaanottanut Harjulan tilan siihen kuuluvine torppineen ja tiluksineen, täten olen halunnut tarjota nämä torppareille, nimittäin Harjulan tilalla N:o 1 Anders Kauhanen, David Kukkonen, Lars Itkonen, Samuel Itkonen, Petter Oinonen, Johan Oinonen ja Petter Boman, sekä Niittylahden tilalla N:o 2 Carl Köpman, Petter Mömmö, Johan Oinonen, Erik Mikkonen, Olof Miettinen, Johan Hassinen, Påhl (Paul) Hassinen, Thomas Koponen ja Nils Räsänen seuraavan Kontrahdin mukaan.

Jokaisen torpparin velvollisuus on

1. Vuosittain kääntää maa-alan kaikki pellot, johon he saavat puolet kylvösiemenistä tilalta, maksaa puolet, ja kaikesta kaskiviljelystä olkoon maksu yksi kolmasosa. Saan vapaasti pelloilta että kaskesta jakaa syksyllä siteet (=lyhteet?), sekä torpparit ovat velvolliset myöhemmin osuuteni minulle kotiin toimittamaan, viljan riihessäni puimaan ja puhdistamaan. Jokaisessa puinnissa on mukana lähettämäni mies puimamiesten apuna. Tämän taksvärkin torppari vaadittaessa korvaa. Ennen jakoa torppari ei saa koskea viljaan.

2. Pitää asumansa torppa hyvässä kunnossa varsinkin talot, pellot, niityt, ojat ja aidat mm., kuten lain mukaan torpan asukkaan kuuluu.

3. Harjulan tilan torppareiden tulee omalla kustannuksellaan vastaanottaa korjuuseen, ojitukseen ja aitaukseen niityt: Siikalahti, Särkilahti, Pölhö, joissa korjuun (=heinän?) pitää tapahtua erittäin huolellisesti. Jos he huolimattomuuttaan jonkin yllä mainituista seikoista jättävät tekemättä, ja täten aiheuttavat vahinkoa tai jättävät korjaamatta heinän, tulee heidän korvata omilta niityiltään ilman lainhakua se mikä puuttuu. Samalla tavoin täytyy Niittylän tilan torppareiden huolehtia heinänkorjuusta kaikilta Haukkalassa sijaitsevilta niityiltä, sekä korjata ja pitää kunnossa siellä sijaitsevat heinäladot.

4. Jokaisen torpparin tulee omassa muonassaan tehdä luonani 12 taksvärkkipäivää vuodessa, joihin heidän on ehdottomasti kutsuttaessa saavuttava, joko hevosen kanssa tai ilman, jonka ruoaksi he minulta saavat puoli kappaa viljaa päivässä.

5. Joka kolmas vuosi on torpparin tehtävä matka johonkin Suomen kaupungeista, Turkua lukuun ottamatta, jolloin he varsinkin menomatkalla kuljettavat mukanaan tavaroitani 24:n leiviskän painosta, josta he saavat minulta palkaksi puoli mittaa olkia ja 2 tynnöriä ruumenia. Kuitenkin annan torpparin vapaasti matkustaa Turkuun, jolloin tämä korvaa joka toisen kahdesta matkasta muihin kaupunkeihin. Minulla on myös oikeus vaihtaa jokainen kaupunkimatka kahden viikon työhön hevosen, miehen ja muonan kanssa, mihin aikaan talvesta parhaaksi katson.

6. Torpparin pitää toimittaa tilalle vuosittain

5 syltä mänty- ja yksi syli koivuhalkoja sekä 8 nippua päreitä, josta kuitenkin Påhl ja Johan Hassinen vapautetaan. Tämän sijasta toimittaa Påhl Hassinen ½ leiviskää voita, sekä Johan Hassinen 2 leiviskää voita ja yhden haravan.

7. Torppari Carl Köpman maksaa seurakunnan kappalaiselle kaikki Niittylahden tilalle kuuluvat oikeudet. Kuitenkin pitää Köpmanin vastata yhtä suurella osuudella tilan torppareiden kanssa maantiestä ja muista kirkollisista rakennuksista ja minkä laatuisista töistä tahansa.

8. Jokaisesta nuotasta maksavat alustalaiset vuosittain 6 leiviskää hyvin perattuja ja puhdistettuja muikkuja ja lisäksi yhden hyvän aterian samaa kalalajia niin kauan kuin ruokailu kestää. Joka toinen Haukkalan torppari maksaa 9 leiviskää mainittua kalalajia vuosittain. Jokaisesta käytössä olevasta nuotasta pitää jokaisen nuottakunnan maksaa yksi leiviskä suurehkoja keittokaloja keväällä: siikaa, keittomateita, ?.

9. Jokaisen tilan kaikkien torppareiden on vuosittain toimitettava tilalle hyväkuntoinen työreki, joka voidaan lunastaa käteisellä yhdellä venäläisellä riikintaalarilla.

10. Jokainen torppari kehrää vuosittain tilan tarpeisiin ja annan ainesta neljä markkaa (?). Kehrättävä on joko villaa, hamppua tai pellavaa, mikä on mitä pikemmin tehtävä niin hyvin kuin materiaali sallii.

11. Torpparin on joka vuosi toimitettava 3 kappaa puolukoita ja 24 kananmunaa.

12. Kaikkien torppareiden, jotka asuvat Stommenin (?) lähellä tai ympärillä sekä Petter Oinosen pitää mallastaa viljasta ½ tynnöriä joka vuosi.

13. Koska olen ottanut vastuulleni, että minkään tilan metsää ei haaskata, on Harjulan torppareiden, nimittäin Petter ja Johan Oinosen sekä Petter Bomanin tarkkaan valvottava metsä Pekkolanmäestä Särkilahden sillalle asti eikä maantien eteläpuolista metsää saa mitenkään haaskata. Anders Kauhanen, David Kukkonen, Lars ja Samuel Itkonen valvovat maantien pohjoispuolta Pilpanranta mukaan lukien.

Niittylahden tilalla asuvat torpparit, nimittäin Carl Köpman, Petter Mömmö, ja Johan Oinonen Rättimäeltä valvovat Puijon puolta. Erik Mikkonen, Olof Miettinen, Johan ja Påhl Hassinen vastaavat Niittylahden saarista.

Sen lisäksi minä vastaan lopuista maista.

Täten muistutan metsien valvomisesta vastaavia torppareita, että jos joku haaskaa tai hakkaa metsää, on se heti ilmoitettava minulle, jotta rikkomus voidaan asianmukaisesti ilmoittaa tuomioistuimeen. Jos torppari ei tee tätä "on vaara"että torppari itse joutuu vastaamaan metsän haaskaamisesta.

Täten jokaista torpparia kielletään 10 venäläisen riikintaalarin sakon uhalla itse kenellekään myymästä tilan maita.

14. Torppari ei saa pitää krouvia tai pitää vuokralaisia tai ns. Loisia sillä uhalla että hänen pitää lähteä ilman oikeudenkäyntiä ja ilman matkapäivää (=välittömästi?) tilalta. Tästä seuraa, että "kasvu"(?) lankeaa minulle.

15. Siinä tapauksessa, että torpparit kaksi viikkoa ennen jokaisen vuokravuoden loppua eivät ole täyttäneet yllä mainittuja ehtoja kokonaan, ja silloin kun en voi myöntää heille "försköttivuotta", on heidän lähdettävä hallitsemaltaan tilalta ilman matkapäivää ja edelleen ilman oikeudenkäyntiä, koska minä oman harkintani mukaan huolehdin heidän sijoittamisestaan toiselle tilalle.

Jos torpparit laiminlyövät jonkin tässä kontrahdissa mainituista seikoista, on minulla oikeus heidän kustannuksellaan teettää laiminlyöty tehtävä sekä ottaa torpassa olevasta viljasta maksu.

16. Jos jollakin torppareista tai heidän väestään puinnin aikana on sytytettyjä piippuja tai tupakoita riihessä, määrätään heidät viikoksi työhön omassa muonassa luonani.

17. Kahta vapaavuotta vastaan saa torppari, jos hän niin haluaa, hallitsemallaan tilalla raivata varsinkin viljelyyn uutta peltoa suosta. Sillä ehdolla että mainittu vapaa-aika on loppunut hän maksaa sellaisesta viljelyksestä kolmasosan vuotuisesta tuotosta (?). - Kuitenkaan uudelle pellolle ei saa käyttää tilalla olevaa lantaa, vaan se pitää hankkia muualta.

18. 10 venäläisen riikintaalarin sakon uhalla ei torppari saa käydä aiheetta oikeutta tuomioistuimessa vuokraisäntää vastaan.

Tämä kontrahti, joka alkaa ensimmäisenä päivänä tulevaa marraskuuta lakkaa silloin, kun minä sen hyväksi katson tai joku vuokralaisista irtisanoo sen.

Harjulassa 22 pnä elokuuta 1834.

Petter Harald

Edellä olevaan kontrahtiin ilmoitamme olevamme aivan tyytyväisiä, jonka nimellämme ja puumerkillämme vahvistamme.

Päiväys kuten yllä.

Missä Petter ja Helena Mömmö olisivat asuneet? Aikaisemmin mainitussa Pehr Kiellmanin kartassa on Kuopion Rättimäen kohdalle merkitty torppia seuraavasti: Savilahdesta Hatsalan kautta Kelloniemeen menevän tien eteläpuolella, siis Valkeisenlammen puolella, torppia on neljä ja tien pohjoispuolella kaksi. Joku näistä kuudesta torpasta on ollut heidän asuntonsa, sillä em. vuokrasopimuksessa Petter Mömmö Niittylahden tilalta on määritelty asuvaksi Rättimäessä ja velvoitettiin mm. valvomaan metsää Puijon puolella.

Petter Mömmö on todistajana vuokrasopimuksissa eri vuokraajille joulukuussa 1858 ja 25 pnä marraskuuta 1861 sekä 6 pnä syyskuuta 1860. August Mömmö esiintyy todistajana 20 pä toukokuuta 1862.

Toisessa kontrahdissa 2 pnä lokakuuta 1860 sovitaan, että räätäli Petter Oinonen saa käyttää Etelä Pekkalan kaivoa (Sörra Peckala brunn), samoin tikkutehdas (stickfabrik).

Pekkala N:o 25

Kuopion kaupungin keskusarkistossa on Kuopion vaivaishuollon aluekartta vuodelta 1904. Siinä on ruutukaava-alueen ulkopuolelle merkitty useita taloja ja nimiä. Nykyisen teatteritalon kohdalla on Niirala, siitä alkavan maantien, nyk. Niiralankadun ja Suuren Mustinlammen väliin on merkittu useita eri nimiä. Niiralankadun eteläpuolella, suunnilleen nyk. Niiralankoulun kohdalla, on Jussila. Niiralankadusta erkani tie kohtisuoraan etelään suunnilleen nykyisen Turon tehtaan kohdalta, kääntyen pian länteen kohti Kotkankalliota. Tämän tien varrelle, juuri tien mutkaan, on merkitty nimi Mömmö. Paikka on aikaisemmin virkatodistuksessa mainittu Pekkala no 25 ja myöhemmin mainittu Ingmaninkatu 16 ja nykyinen Rovastinkatu 16. Osoite varmistuu kaupungin mittausosaston eteisen seinällä olevasta kartasta, jonka otsikko kuuluu: "Kuopion kaupungin tiluksia. Täydentämällä kokoillut v. 1899 Kuopion kaupungin metsänhoitaja Johan Tarsala." Kartassa on nimi Mömmö merkitty samalle paikalle kuin em. vaivaishoidon aluejakokartassa v. 1904. Palstan numero on 169 b.

Rahatoimiston arkistossa on Luettelo kaupungin vuokrakontrahdeista 1858-1927. Aukeama 17 on merkitty: "Vuokrapaikka Palsta 169 b Savilaks (Pekkalan mökki) Mömmö August. Vuokra-aika alkoi 25/3 1887 loppui epäm. Takuumiehet Hyvärinen Aug. kauppias Kauhanen Erik taloll.. Takauskirjan päivä 29/ 9 87."

Vuokralaisten luettelo 1891-1949: "169 b Paikka Pekkala. Palsta 169 b. Vuokraaja August Mömmö. Vuokra-aika alkoi 25/3 87 loppui Epäm. ja alkoi 1897 ja loppui lisää. Vuokrasumma 20:- ja 2:-."

Nautintaselitys (kirja) Kuopion kaupungin vuokramaista. Tehnyt 1902 Johan Tarsala: 169 b Mömmön saunan alue Kotkankallion luona. Maata rakennusten ala ja niiden ympärillä 3 metriä sekä v:nna 1901 erotettu halkolaani.

Kaupungin hallituksen arkisto H b 4, Vuokrakirjat 151-230: "Kontrahti vuokra-tiluksille, joilla ei ole rakennuksia. Kuopion kaupungille kuuluva tilus Savilahdella, n.s. Pekkalan mökin paikka, kartalla merkitty numerolla 169 b... annetaan täten vuokralle August Mömmölle epämääräiseksi ajaksi maaliskuun 25 päivästä 1887." Ehdoissa mainitaan, että tiluksella ennestään olevat rakennukset ovat vuokralaisen omat. Kontrahti on päivätty "Kuopion Rahatoimikamarissa 3 p:nä Maaliskuuta 1887 Rahoimikamarin puolesta K.M. Stenius. Tähän kontrahtiin olen kaikin puolin tyytyväinen. Kuopiossa 27 p:nä syyskuuta 1887 August Mömmö. Todistavat Petter Harald ja P.Hakkarainen."

(Petter Harald oli jo v.1834 tekemässä kontrahtia Augustin isän, Petter Mömmön kanssa.)

Augustilta oli molemmat jalat katkaistu, kuten perhekuvasta tarkkaan katsoen näkee, ja hän on kuulunut vaivaishoidon piiriin. Kuvassa on August vaimoineen ja lapsineen, joten ukkini on myös mukana. Kuopion historia 3 kirjoittajan Ilkka Nummelan aineistossa kaup.arkistossa on vaivaishoidon luetteloita, joissa on merkinnät: "August Mömmö Miespuolinen, syntymävuosi 1838, ainoastaan lukutaitoinen, avun määrä 3 Smk." Tiedot on täyttämättä seuraavista: "Aikaisempi ammatti, Onko sielun- tahi ruumiinvikaa ja mikä?, Syy köyhyyteen, Muistutuksia." Samoin puuttuu kyseisen luettelon päiväysmerkinnät, tosin Oinonen Kalle Kustaa on merkitty kuolleeksi 3.7.1903 Sortavalassa

Mistä August olisi muuttanut 1890 Kuopioon Pekkala 25, niin kuin virkatodistus kertoo? Kyseessä saataa olla vain näennäinen muutto kirkonkirjoissa maaseurakunnasta kaupunkiseurakuntaan. E.m. kontrahti piti tehdä uuden isännän, eli kaupungin kanssa. Ajatusta tukee kontrahdissa oleva ehto, että tiluksilla jo olevat rakennukset ovat vuokraajan omat. Lisäksi kontrahti on tehty 3 vuotta aikaisemmin.

Pekkalan mökissä August on asunut perheineen. Heikki Kestin (s.1928) mukaan hänen isänsä, muurari Henrik Johannes Kesti (s.1896), joka oli ukin sisaren poika, rakensi myöhemmin, 1920-luvun tienoilla samalle tontille kaksi uutta rakennusta. Rakentaminen tapahtui niin, että Kesti osti ensin hevosen, sitten kaatoi puut Laivonsaaresta ja kuljetti hevosellaan rakennuspaikalle.

"Kallavesi, Kuopion kaupungin ja ympäristön tietokirja, I Henkilökalenteri, julkaissut Savon sukutoimisto, Kuopio 19??, Kirjapaino Sanan Valta". Siinä on isän äidistä seuraava tieto: "Mömmö Aina Hedvik, Työläinen, Ingmanink. 16, s. 12.5.1884 Kuopio." Mummo on siis asunut leskeksi jäätyään v. 1910 tuossa osoitteessa Kuopion Niiralassa kolmen lapsensa kanssa, jotka olivat tätini Sirkka ja Mirja ja isäni Pekka Juho Pellervo.

Tämä Pekkalan mökki on merkittävä, sillä siinä ovat asuneet ainakin neljä sukupolvea: Ukin isä August, ukkini Pekka Juho, isäni Pekka ja minä olen syntynyt sillä paikalla, josta todisteena on vanha valokuva Ingmaninkatu 16 pihalta. Kuvassa ovat vanhempani ja minä äidin sylissä kapalossa.

Isän vanhemmat

(ii) Pekka Juho (Petter Johannes), synt. 13.2.1878 Kuopion ms. Muutti 26.7.1899 Helsinkiin ja muutti sieltä tänne takaisin 27.12.1902. Vihittiin kummankin ensimm. aviol. 26.12.1904 (iä) Aina Hedvig Väänäsen kanssa, synt. 12.5.1884 Kuopio. Muuttivat täältä 2.1.1905 Turkuun ja tänne takaisin 23.1.1907 Helsingistä. Muuttivat täältä 9.11.1908 Suonenjoelle ja sieltä takaisin 8.3.1910. Mies kuoli 1.6.1910. Ukilla oli Suonenjoella paperikauppa ja Kuopiossakin hän harjoitti kirjasitomo- ja paperikauppaliikettä, joka paloi ja oli ilman vakuutuksia.

Aina Hedvig vihittiin 11.6.1931 kummankin 2. aviol. Eerik Johan Wallden kanssa synt. 18.5.1870. Muuttivat 12.2.1934 Helsingin pohj.suom.srk:aan. Helsingissä he asuivat Pasilassa ja Kuopiossa Kuninkaankadun ja Suokadun kulmassa sijaitsevassa puutalossa, joka on nyt suojelukohde.

Isän isästä on säilynyt tietoja, sillä hän osallistui poliittiseen toimintaan aktiivisesti ollen mm. kansanedustajana Suomen ensimmäisessä yksikamarisessa eduskunnassa1907-09. Eduskunnan matrikkelista löytyy seuraava kuvallinen esittely:


Kuva 3: Pekka Juho Mömmö. Postikortti lähetetty Pietarista 9.10.1907 Wäinö Helvelle.




"Mömmö, Pekka Juho (P.J.) kirjansitoja s. 13.2.1878 Kuopio, k. 1.6.1910 Kuopio

Sos.dem. 1907-09 II (Kuopion 1. länt.) PeV, SuV (On ollut jäsenenä perustuslakivaliokunnassa ja suuressa valiokunnassa, mutta yhtään pyydettyä puheen vuoroa ei ollut, kun katsoimme niitä eduskunnan arkistosta serkkuni Eila Junnilan kanssa, ao:n huom.)

Vht Vuokraaja Aukusti Mömmö ja Karoliina Räsänen

Pso Aina Hedvig Väänänen 1904

Kansakoulu, ylempi käsityökoulu 1896

Backmanin kirjapainon sitomo-osaston oppilas ja kirjansitoja Kuopiossa 1894-99, O.J. Liljan kirjansitomon kirjansitoja Helsingissä 1899-1900, kirjansitojana Helsingissä 1900-1908, kirjansitomon ja paperikaupan omistaja Suonenjoella 1908-10 ja Kuopiossa 1910; Sos.dem. puolueen puhuja v:sta 1905 ja Savon Työmiehen väliaikainen toimittaja Kuopiossa v:sta 1906, sos.dem. piirisihteeri".

Vaimonsa Aina Hedvig on lähettänyt miehelleen postikortin Kuopiosta 2.9.1907, jossa vastaanottaja on: Edustaja P.J. Mömmö, Kapteeninkatu 20-22, Ahtolan luona, Helsinki. Kortissa on heidän vanhin lapsensa Sirkka kuvattuna n. 1 vuoden ikäisenä ilman vaatteita. Tekstissä kerrotaan Sirkan ikävöivän isää ja kyselevän, milloin mennään isää vastaan ottamaan - ? Mirja voi hyvin ja on kaikin puolin terve ja on nukkumassa. Lisäksi "Lauantai iltana nukkui Sirkka ukin viereen, verstapöydälle lehmää odottaen. Saa nähdä minkälainen ja milloin se saapuu."

Kapteeninkatu 20-22 on pienen, kolmiomaisen Kapteeninpuiston varrella Tehtaankadun kulmassa. Nyt paikalla on 1915 rakennettu jugend-tyylinen, monikerrokseinen kivitalo, jonka pihaportin pällä on talon nimi Mielikki.

Edelliseen korttiin on P.J. vastannut, samoin Sirkan kuvalla varustetulla postikortilla, päivätty Helsingissä 4.9.1907 ja vastaanottajaksi on kirjattu: Kaunotar Aino Mömmö, Kuopio, Puusepänkatu 23, ovi 18. Ukki kertoo kortissa näytelleensä Sirkan kuvaa tuttavilleen, "jotka yleensä ovat ihmetelleet hänen lihavuuttaan". Olga I. oli muuttanut eilisaamuna Karilaan asumaan. Hanna kuuluu kotiintuneen sinne kuun alussa. Maanantaina oli täysistunto, seuraava vasta perjantaina. Näinä päivinä on valiokuntakokouksia... Lopuksi "Hellin tervehdys koko kolminaisuudelle isältä".

Tero Tuomisto mainitsee ukin useasti kirjassaan "Aikain myrskyssä... Kuopion sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen historia I, Seiskaoffset Oy Iisalmi 1982". Sivulta 77 on seuraava lainaus: "Vuosikokoukseen helmikuussa 1904 kokoonnuttiin innostunein mielin. Tunnelmaa nosti vielä agitaatiokursseilta palanneen P.J.Mömmön kertomat terveiset. Hänen puheensa oli kauttaaltaan kiihoittavaa kehoitusta puolueohjelman mukaiseen toimintaan, kirjoitti sihteeri A.Gröhn intoutuneena pöytäkirjaan. Kun ryhdyttiin valitsemaan uutta johtokuntaa, korostettiin sitä, että nyt tulisi valita aatteeseen syventyneitä henkilöitä. Käytännössä tämä merkitsi wrightiläisten otteen kirpoamista Kuopion työväen yhdistyksen johtokunnasta." Sivulla 78: "Jäsenmaksujen kantomieheksi valittiin kirjansitoja Pekka Mömmö." Samalla sivulla on ukista kuvakin. Sivulla 82 kerrotaan: "Kuten tulemme havaitsemaan, Antti Mäkelinistä tuli Jussi Saaren, Taavetti Lapveteläisen, P.J.Mömmön ja monien muiden ohella kuopiolaisen työväenliikkeen näkyvimpiä ja keskeisimpiä hahmoja". Jatkossa kerrotaan mm. että ukki kierteli kaupungissa ja ympäristössä puhumassa laittomaksi koettuja asevelvollisuuskutsuntoja vastaan ja että hänet ilmiannettiin ja sai lyhyen vankeustuomion. Silloinhan Suomi oli Venäjän suuriruhtinaskunta ja kutsunnat koskivat Venäjän tsaarin armeijaan menoa.

Ukin lehtimiesajasta kertoo Matti Kinnusen toimittama kirja "Sanan Valtaa Kallaveden kaupungissa I Kuopion sanomalehdistön historia 1844-1917" Savon Sanomain Kirjapaino Oy 1982, seuraavasti: "Savon Työmiehen ensimmäinen näytenumero julkaistiin helmikuun puolessa välissä (1906, ao:n huom.) tuhannen kappaleen painoksena, toinen pääsiäisenä 6000 kappaleen painoksena ja vielä kolmas kesäkuun alussa ilmeisesti 5000 kappaleen painoksena. Samaan aikaan tehtiin maakunnassa innokkaasti levikkityötä, Toukokuussa lehden asioissa kiersi agitaattori P.J.Mömmö, jolle osuuskunta maksoi siitä puolen kuun palkan eli 75 markkaa. Mömmö sopi tehtävään erinomaisesti, sillä hän oli ollut ensimmäinen sosialidemokraattien matkapuhuja Pohjois-Savossa. Käytyään puolueen agitaatiokurssin Kuopion työväenyhdistys palkkasi hänet agitaattorikseen jo 1904". Toinen lainaus samasta kirjasta: "Savon Työmiehen ensimmäiseen toimittajaryhmään kuului Pekka Johan Mömmö, joka oli Kuopion työväenyhdistyksen ensimmäinen agitaattori ja näkyvimpiä johtomiehiä. Ammatiltaan Mömmö oli kirjansitoja. Eduskuntaan hänet valittiin kolme kertaa, viimeksi 1909. Seuraavana vuonna Mömmö kuoli".

Kuopion historia osa 7, sivu 150: "Piirin agitaattori toveri P.J. Mömmö liikkui joulukuussa Kuopion pitäjässä ja lähiympäristössä valmistelemassa uutta suurlakkoa. Seudun sahayhteisössä Mömmö saavutti vastakaikua, ja Karhonsaaren sahasta tuli vähäksi aikaa Toivalan seudun työväenliikkeen keskus. Sinne perustettiin vuoden 1905 lopulla ensimmäinen Kuopion maalaiskunnan työväenyhdistys..."

Kuopion Kaupunginteatterin 100-vuotisohjelman esipuheessa mainitaan: Ari Pitkänen, P.J.Mömmö ja kumppanit perustivat Kuopion näytelmäseuran 1902.

Suonenjoella Jarmo Sutisen postikorttikokoelmassa on kolme ukin kustantamaa postikorttia:

1) Suonenjoki Rakkaudenkatu. Tässä on vasemmalla puolella katua valkoista aitaa.

2) Kenttä, jonka reunalla vasemmalla vaalea, vuorattu talo. Oikealla tumma, hirsiseinäinen, 6-ikkunainen talo, oikeassa reunassa 2 lasta (tytöt?) ja aikuinen mies.

3) Katu, jossa oikealla talossa on Räätäli L.Tarvaisen liikekilpi. Vasemmalla reunalla on 6 matalaa, vuoraamatonta hirsitaloa, jossa ainakin yhdessä on jokin liikekilpi. Kadun päässä vaalea vuorattu talo.

Isän äidin tiedetään olleen joskus työssä Kirjapaino Sanan Vallan, nykyisin Savon Sanomat, postituksessa, ja harrastaneen näyttelemistä Kuopion Työväen Teatterissa, jossa johtajanakin oli sisarensa Tilda Maria Helve (Laakkonen). Heillä oli myös veli Eero Väänänen, joka asui Kärängässä Lyytin kanssa, ja veli Tapani Väänänen, jonka poika Risto asuu Helsingissä ja on siis isän ensimmäinen serkku.

Risto kertoi Jussi Saaren olleen hänen äidin isä. Jussi oli syntynyt Isokyrössä, ollut metallitöissä Pietarin Suomen asemalla ja muuttanut Amerikkaan, josta palasi parin vuoden jälkeen Suomeen VR:n Kuopion konepajalle työnjohtajaksi. Hän oli Kuopion kaupunginvaltuustossa sd:n ryhmässä yli 25 vuotta.

Isän äidin vanhemmat

olivat (iäi) Erik (Eero) Wäänänen, synt. 13.9.1855, muuttanut Kuopion maaseurakuntaan 2.2.1871 Tuusniemen seurakunnasta vanhempiensa mukana. Vihitty 6.11.1881 (iää) Heta Roivaisen kanssa, synt. 15.4.1851. Muuttanut Kuopion kaupunkiseurakuntaan 22.4.1876 Pielaveden seurakunnasta naimattomana. Mies kuoli 9.11.1924 ja vaimo kuoli 21.11.1927 leskenä. Erik Wäänäsen vanhemmat olivat (iäii) Staffan (Tahvo) Wäänänen, synt. 11.10.1822 ja hänen vaimonsa (iäiä) Helena Laakkonen, synt. 1.10.1826. Muuttaneet Kuopion maaseurakuntaan 2.2.1871 Tuusniemen seurakunnasta. Mies kuoli 6.12.1888 ja vaimo kuoli 25.12.1903 leskenä.

Heta Roivaisesta (iää) on tehty seuraava sukututkimus 23.3.2000:

"Arkistolaitos

Joensuun maakunta-arkisto

Joensuun maakunta-arkistossa säilytettavien Iisalmen ja Pielaveden ev.lut. seurakuntien sekä Kuopion tuomiokirkkoseurakunnan väestörekisteriasiakirjojen mukaan:

1. Iisalmen Ollikkala nro 9:ssä on asunut (iääiiii) Lars Roiswain (Roivain), s. 1694 (rippikirjan mukaan), k. 1770 (rippikirjan mukaan). Hänet on vihitty avioliittoon puolisonaan (iääiiiä) Catharina Ollikain, s. 1700 (rippikirjan mukaan), k. 1768 (rippikirjan mukaan). Lars Roivaiselle (Catharina Ollikaista ei voi varmuudella sanoa Johanin äidiksi, koska Iisalmen syntyneiden luettelo alkaa vasta vuodesta 1732) on merkitty mm. lapsi (iääiii) Johan, s.1731.

2. Iisalmen Ollikkalassa ja Väisälänmäki nro 2 Viitatalo/Viitasaari on asunut talollinen (iääiii) Johan Larsinpoika Roivain, s.1731 (rippikirjojen mukaan), k. todennäköisesti 1791-1806 välisenä aikana (rippikirjojen merkintöjen mukaan; ei mainita enää vuosien 1807-15 rippikirjassa; kuolleiden luettelo puuttuu vuosilta 1790-1804). Hänet on vihitty toiseen avioliittoonsa puolisonaan (iääiiä) Brita Hardicain (Britha Hardikain), s. 1732 (rippikirjan mukaan), k. 28.3.1819 Väisälänmäki. Heille on merkitty mm. lapsi (iääii) Anders, s. 4.1.1773 Väisälänmäki.

3. Iisalmen Väisälänmäki nro 2 Viitatalo/Viitasaari ja nro 3:ssa on asunut torppari (iääii) Anders Johaninpoika Roivain (Roivainen,Roivanen), s.4.1.1773 Väisälänmäki, k.30.10.1837 Väisälänmäki. Hänet on vihitty avioliittoon puolisonaan (iääiä) Catharina Ollikain (Katarina, Caisa, Kaisa Ollickain, Ollikainen), s. 1776 (rippikirjan mukaan), k.4.5.1855 Iisalmi Tuovilanlahti nro 4. Heille on merkitty mm. lapsi (iääi) Anders, s. 1.9.1815 Väisälänmäki.

4. Iisalmen Väisälänmäki nro 3:ssa ja Karvasalmi nro 15 Kajansalo sekä Pielaveden Tuovilanlahti nro 4 Patajärvi, nro 4 Röngälä ja nro 13 Korhola on asunut renki, torppari ja tilaton (iääi) Anders Andersinpoika Roivain (Roivanen, Roivainen), s. 1.9.1815 Väisälänmäki, k. 8.7.1861 Tuovilanlahti nro 13. Hänet on vihitty avioliittoon 5.5.1840 puolisonaan talollisen tytär ja piika (iäää) Elisabeth Johanintytär Niskain (Elisabet, Lisa, Liisa Niskanen), s.7.6.1815 (rippikirjojen mukaan). Heille on merkitty mm. lapsi (iää) Hedvig, s. 15.4.1851 Tuovilanlahti nro 4.

Anders Roivainen on muuttanut naimattomana veljensä ja leskiäitinsä kanssa Iisalmelta 24.12.1839 Pielavedelle. Elisabeth Niskanen on muutanut naimattomana Iisalmelta 31.12. 1839 Pielavedelle. Leski Liisa Niskanen on merkitty elossaolevaksi Pielaveden vuoteen 1900 päättyvässä rippikirjassa.

5. Pielaveden Tuovilanlahti nro 4 Patajärvi, nro 4 Röngälä, nro 13 Korhola, nro 1 Tuovila ja nro 10 Nykkälä sekä Kuopion kaupungin tontti nro 81:llä, tontti nro 47:llä ja muualla kaupungissa on asunut piika (iää) Hedvig Andersintytär Roivainen (Hedda, Heta Roivainen), s. 15.4.1851 Tuovilanlahti nro 4. Hedvig on muuttanut naimattomana Pielavedeltä 22.4.1876 Kuopion kaupunkiin. Hänet on vihitty avioliittoon 6.11.1881 puolisonaan työmies ja räätäli (iäi) Erik (Eero) Wäänänen, s.13.9. 1855 (rippikirjojen mukaan). Erik on muuttanut naimattomana Kuopion maaseurakunnasta 15.8.1881 Kuopion kaupunkiin. Avioparille on merkitty lapsia.

Heta Roivainen ja miehensä Eero Wäänänen on merkitty elossa oleviksi Kuopion tuomiokirkkoseurakunnan vuoteen 1892 päättyvässä rippikirjassa.

Tutkija Tomi Rasimus"


Kuva 4: Aina Hedvig ja Pekka Juho Mömmö seka lapset Sirkka ja Mirjam 1908




Pekka Juho Mömmön ja Aina Hedvig Väänäsen avioliitosta oli 3 lasta Kuopion ev.lut.seurakuntien keskusrekisterin virkatodistuksen 21.03.1995 mukaan:

1) Sirkka Rönkkö e Mömmö, synt. 3.3.1906 Kuopio, vihittiin 12.1.1930 molempien 1. avioliittoon. Miehensä Petter Joel Rönkkö, synt. 1.7.1899 Iisalmi, muutti Kuopioon 28.11.1925 Sonkajärveltä. Mies kuoli 25.5.1978, vaimo kuoli 15.3.1991 leskenä. Heille syntyi 15.4.1930 rakas serkkuni Tuomas, jonka kanssa vietin paljon aikaa nuoruudessani.

2) Mirjam Mömmö, synt. 11.4.1907 Kuopio, hän muutti 9.2.1931 Leppävirralle ja muutti takaisin Kuopioon 1.8.1967 Sievistä, kuoli 20.7.1993 naimattomana. Ennen Sieviä Mirja oli opettajana Tyrnävällä, Ähtärissä ja Palonurmessa. Valokuvan takana olevan teksin mukaan ensimmäinen toimipaikka oli Puolangan Joukokylän? koulu v. 1928.

Isän isä ja äiti sekä Mirja on haudattu samaan paikkaan Kuopion hautausmaalle. Sirkka ja Petu, kuten Petteriä kutsuttiin, lepäävät vapaussodan aikaisten sotilaiden kanssa suuren kuusen juurella.

Isä ja Äiti


Kuva 5: Pekka Juho Pellervo Mömmö 5 vuotta.




3) (i) Pekka Juho Pellervo Mömmö, synt. 2.9.1910 Kuopio, vihittiin 22.2.1933 molempien 1. avioliittoon. Vaimonsa (ä) Kirsti Kaarina Mömmö, e. Kärkkäinen, synt. 20.8.1910 Maaninka, muutti Kuopioon 15.7.1929 Siilinjärveltä. Vaimo kuoli 9.12.1938. Tässä avioliitossa synnyin minä 16.7.1933 Kuopiossa.


Kuva 6: Kirsti, Pekka ja Hannu Mömmö Ingmaninkatu 16-17 pihassa 1933.




Vanhempani asuivat silloin Niiralassa Rovastinkatu 16. Ensimmäiset hämärät muistikuvani ovat kodistamme Haapaniemenkadun ja Linnankadun (Asemakadun) kulmassa ja leipuri Ville Pitkäsen talossa Minna Canthinkatu 53, jossa asuessamme äiti kuoli.

Isä oli nuorena miehenä töissä mm. maalarina ja sähkölaitoksella, mutta varsinaisen elämäntyönsä hän teki kirjapainossa aloittaen latojaoppilaana vuonna 1928 Kirjapaino Sanan Vallassa (Savon Sanomain Kirjapaino Oy). 1945-47 hän oli työssä Helsingissä Uudessa Suomessa, käyden samalla Faktorikoulun ensimmäisen kurssin, jonka jälkeen palasi Kuopioon ja perusti 1951 Varkauteen kirjapainon Jussi Pyykösen kanssa. Nuorena isä kulki tansseissakin soittamassa viulua mm. Reino Eriksonin kanssa, joka myös oli kirjapainoihmisiä. Minutkin on merkitty kirkonkirjoihin muuttaneeksi 1945 Helsinkiin, mutta tosiasiassa olin siellä vain yhden talven käyden oppikoulun toisen luokan. 1950 aloitin latojaoppilaana Savon Sanomissa isän ollessa siellä latomon faktorina ja hän opetti ammattikoulussa kirjapainoluokalla, jossa olin yhden talven hänen opetettavanaan. Tekstauksesta jäi mieleen, etta "S" pyrki aina tulemaan kursiivia, eli vinoa tekstiä.

Isän kanssa meillä oli vähän yhteistä aikaa, sillä asuin varsinaisesti kotona vain vuodet 1933-38 aivan pienenä äidin kuolemaan saakka, ja välirauhan aikaan, käyden 1 luokan kansakoulua talvella 41-42 Puistokoulussa, ja sitten vuosina 1946-51, yhteensäkin siis vain kymmenkunta vuotta. Äidin kuoltua olin Mirjan ja mummin luona, ensin Ähtärissä yhden kevättalven ja sodan aikana Palonurmessa.

Äidistäni on vain vähän tietoa, sillä isän uuden avioliiton aikana vallitsi täydellinen puhumattomuus asiasta. Eilalta olen saanut kaksi äidille lähetettyä joulukorttia Ensimmäisen postileima on päivätty Kuopiossa 24.12.1931 ja osoite on: Neiti Kirsti Kärkkäinen, Kuopio, Hatsalankatu 24. Siinä on isän kirjoittamana: "Hauska Joulua! T. Pekka". Huomaa, että isältä on jäänyt yksi a-kirjain puuttumaan! Toisen kortin postileima on päivältä 23.12.32 ja vastaanottaja sama, mutta osoite on Linnankatu 46 (nyk. Asemakatu). Siinä on teksti: "Hauskaa Joulua! toivoo Hilja" On selvittämättä, olisiko Aaro ja Olga koko perheen kanssa asunut yo. osoitteissa Siilinjärven jälkeen vai äiti yksin.


Kuva 7: Kirsti Kaarina Kärkkäinen.




Heikki Kesti kertoi 28.2.2000, että äitini leikkasi Kestin lasten tukat Haapaniemenkadulla.

Eilalta olen saanut yhden äitini Taimille lähettämän kirjeen ja se on kokonaisuudessaan seuraavanlainen:

"Kuopiossa 21 pnä tammikuuta 1935

Taimi Hyvä!

Monet terveiset täältä Kuopiosta! Suonet anteeksi kun ei ole tullut enemmin kirjoitetuksi. Aika menee ettei kerkiä paljo siitä siihen. Me on elee retuutettu niinkuin ennenkin ei ole oltu sairaana koko talvena. Hannukin on kävellyt jo 4 kuukautta. Suussa on hampaita ihan enemmältä. On niin vallaton, että saa aina juosta sen jälessä eikä sittenkään kerkiä aina. Uunista syytää porot lattialle, ja sitten kaataa kaikki maahan jos sattuu saamaan käsiinsä jotain juoksevaa ainetta.

Onko äiti siellä teidän luona. En ole osannut hänelle kirjoittaa, kun en tiedä missä hän olelee. Kirjoita nyt aivan pian, kun saat tämän ja piirrä pieni kartta minkälaista teillä on. Kiitos muuten joulukortista! Saitte kai meidän lähettämän. Olisi niin mukava käydä siellä Helsingissä kun Sinäkin Taimi olet siellä. Mutta kun ne matkat tulevat niin kalliiksi.

Elsalla on pieni tyttö. Oikein nätti. Mutta Elsa itse kuulema on viime sunnuntain seutuun tuntenut keuhkokuumeen alkua, jospa tuo menisi ohi. On sääli sitä pikku raukkaa jos äitinsä joutuu sairaalaan. Koettakaahan te nyt pitää varanne, kun sinä olet niin heikko. Monasti ne joukon lisät vie heikolta äidiltä hengen. En minäkään enää toisesta välitä moneen aikaan. Waikka eihän se elämä ole mitään, jos ei ole lasta. Kyllä se tuo onnea ja siunausta tullessaan. Kun iltasella saa hänen nukkumaan on ikävä kun ei kuule hänen ääntä. Eikä lastaan vaihtaisi, vaikka saisi koko maailman rikkaudet.

Täällä parhaillaan markkinat. On niin paljon ihmisiä ja hyviä hevosia. Hannulle pitäisi ostaa huopakengät. Se sanoo täti, äiti, is´, poppa ja shuu. (s.o. savu).

Oliko teillä rikas pukki. Meillä oli kohtalainen. Nuorin sai eniten, kuten tavallista. Muistakaa nyt kirjoittaa ihan varmasti. Sano oikein paljon terveisiä Heikille. Jos äiti on siellä sano hänellekin.

Hauskaa talven jatkoa!

Monin sydämellisin terveisin

Kirsti, Pekka, Pinnu-Haitari"

Varkaudessa on ollut tallessa vuonna 1939 helmikuun 28 päivänä toimitettu perunkirjoitusluettelo. Siinä on yksityiskohtaisesti lueteltu kaikki isän ja äidin taloudessa ollet tavarat teelusikoiden ja vaateharjojen tarkkuudella. Lopuksi Kuopion kaupungin perintöverolautakunta toteaa, ettei siitä perintöveroa mene.

Isän 2. avioliitto

Isä ja Aada Ester Mononen, synt. 14.12.1912 Kaavilla, josta muuttanut Kuopioon 16.10.1936, vihittiin talvisotatalvena Nilsiän kirkossa 24.2.1940 ja häät pidettiin Palonurmen koululla, jossa Mirjam ja mummi asuivat ja minä olin sotapakolaisena. Puolisot muuttivat 10.12.1945 Keski-Helsingin seurakuntaan ja sieltä takaisin Kuopioon 15.10.1947. Isä kuoli 11.8.1998 Varkaudessa, jonne muutti 2.vaimonsa kanssa kirkonkirjojen mukaan 22.1.1952. Mukana muuttivat heidän lapsensa Pirkko Liisa, synt. 31.10.1941 Kuopio ja Leena Mirjami, synt. 11.9.1946 Helsinki. Esteri kuoli 16.9.1996 Varkaudessa.

Äidin vanhemmat


Kuva 8: Aaro ja Olga Maria Kärkkäinen sekä lapset Kirsti Kaarina ja Taimi Eliina. Maaninka 1920.




olivat:: (äi) Aaro (Aron) Kärkkäinen, synt. 13.5.1880 Maaninka ja vaimonsa (ää) Olga Maria e Tuovinen e Savolainen, synt. 4.5.1870 Lapinlahti, Lapinlahdelta 1.6.1888 Maaningan srk:aan tullut, vihitty 6.10.1908 miehen ensi ja vaimon toiseen avioon, muuttivat 5.3.1921 Kuopion maasrk:aan.

Äidin isä ja äiti kuolivat samoihin aikoihin ja heidät haudattiin samalla kertaa rinnakkaisille paikoille Kuopioon. Minä olin silloin sairaalassa tulirokossa, enkä voinut olla läsnä.

Kuopion ev.lut.srk:n keskusrekisterin virkatodistuksen mukaan: Siilinjärveltä muuttivat 15.7.1929 Kuopion kaupunkiseurakuntaan Aaro Kärkkäinen ja vaimonsa Olga Maria s. Savolainen. Mies kuoli 15.12.1938. Vaimo muutti Kuopiosta 29.9.1950 Tampereen tuomiokirkkosrk:aan leskenä.

Heidän mukanaan Siilinjärveltä muuttivat tänne lapset:

Tr Anni, synt. 24.1.1909 Maaninka, Kuopion kihlakunnan oikeuden päätöksellä 4.10.1929 julistettu maanvilj. Hannes Nuutisen aviovaimoksi, Siilinjärveltä. Hannes Nuutinen kuoli 29.5.1927. Tästä avioliitosta on Niilo Johannes Nuutinen synt.26.10.1927. Anni on vihitty 2. avioliittoon 4.12.1943 Aarne Gunnar Hämäläisen kanssa, synt. 8.1.1910 Mikkeli. Anni kuoli 14.11.1959 ja Aarne kuoli 26.10.1987 leskenä. Tästä avioliitosta oli yksi lapsi: Aarno Ensio Hämäläinen, synt. 8.10.1944 Kuopio, kuoli 19.11.1975 naimattomana jäätyään auton alle työmatkalla Pohjolankadulla. Niilo ja Aarno ovat siis 1. serkkujani.

Tr Kirsti Kaarina, synt. 20.8.1910, kuoli 9.12.1938 avioliitossa. Hän oli äitini.

Tr Taimi Eliina, synt. 5.7.1914 Maaninka, muutti Kuopion kaupunkisrk:sta 29.10.1934 Helsingin Oulunkylän srk:aan naimattomana. Taimi avioitui Heikki Junnilan kanssa, josta avioliitosta ovat ensimmäiset serkkuni Olavi synt.2.11.1935, Eila synt 23.10.1938 ja Juhani synt.28.10.1940. He kaikki asuvat pääkaupunkiseudulla

Äidin äidin 1. mies oli Pekka (Petter) Tuovinen synt. 30.6.1865 Maaningalla, kuoli 1.9.1906 ensi aviossaan, jolloin mummi jäi leskeksi. Heidät oli vihitty 25.4.1888 molemmat ensi avioonsa. He saivat yhdeksän lasta, viisi tytärtä ja neljä poikaa, jotka ovat äidin sisar- ja velipuolia. He ovat syntyneet melkein peräkkäisinä vuosina 1888-1903 Maaningalla ja olivat sukunimeltään Tuovisia. Kaksi heistä kuoli aivan nuorina.


Kuva 9: Maanigan Vanhapaikka.




Äidin äiti on haudattu Tampereelle Kalevankankaan hautausmaalle samaan vanhimman lapsensa kanssa, Aina Maria Tuovinen, synt. 19.7.1888 kuoli 4.12.1973. Hautapaikka on 11. lohko, 9. rivi ja paikka no 14.

Äidin äidin vanhemmat

olivat: (ääi) Adam (Aatami) Savolainen synt. 24.5.1844 Maaninka, vihitty kumpikin ensikertaiseen avioliittoon (äää) Stina Lovisa Hujasen kanssa, joka tuli Lapinlahdelle 9.2.1873 Pielavedeltä. Syntynyt 2.5.1842 Pielavesi. Mies kuoli 12.4.1892, vaimo kuoli 30.12.1919 leskenä. Mummin lisäksi heillä oli nuorempi tytär, Wilhelmiina, josta tulee puhetta vierailulla Salmen talossa. Hän syntyi 23.2.1873 Lapinlahdella, vihittiin 9.2.1894 Aaro Väänäsen kanssa, synt. 4.4.1866 Lapinlahti. Mies kuoli 2.5.1915, vaimo kuoli 3.3.1949 leskenä.

Adam Savolaisen vanhemmat: Talollinen Naarvanlahti no 7, Salmenniemi, (ääii) Johan Savolainen synt. 9.4.1808, kuoli 16.3.1879 leskenä. Vaimonsa (ääiä) Christina Lilja synt. 5.2.1820 kuoli 6.6.1857.

Stina Lovisa Hujasen vanhemmat: Haatala 2, Havukkasalmi, Bonde (äääi) Johan Hujanen synt. 1813, kuollut 13.5.1867. Vaimonsa (ääää) Anna (Elisabet) Liisa Husso synt. 27.5.1813, kuollut 8.1.1894. Molemmat on haudattu Maaningalle. Stina Lovisa oli kolmas heidän kuudesta lapsestaaan, joita oli kolme poikaa ja kolme tytärtä.

Äidin isän vanhemmat

olivat: (äii) Eerik Brynolf Kärkkäinen, synt. 18.5.1852 Maaninka, kuoli 17.10.1927 ja vaimonsa (äiä) Anna Liisa (Lisa) e Fröberg, synt. 7.2.1856 Maaninka, vihityt 12.4.1878 molemmat ensi avioonsa. Anna Liisa kuoli 4.8.1940 leskenä ensi aviostaan.

Eerikin ja Anna Liisan aviosta syntyi viisi tytärtä ja viisi poikaa, yhteensä kymmenen (10) lasta, joista ukkini oli toisena syntynyt. Toiset lapset, siis ukkini sisarukset, olivat:

5. Roosa (Rosa) Maria synt. 7.3.1886 Maaninka, kuoli 25.11.1960 leskenä ensi aviostaan, miehensä Petter Karttunen synt. 15.6.1872 Karttula, kuoli 30.1.1939, vihitty 29.10.1904 molemmat ensi avioonsa.

6. Antti synt. 3.4.1888 Maaninka, muutti naimatonna 8.1.1906 Kuopion maasrk:aan, josta tuli takaisin Maaningan srk:aan 8.9.1909, kuoli 6.4.1949 ensi aviossaan, vaimonsa Anna e Väänänen synt. 16.11.1897 Maaninka, muutti 9.8.1952 Rautalammille leskenä ensi aviostaan, vihitty 19.11.1941 molemmat ensi avioonsa.

8. Heta synt. 22.7.1893 Maaninka, muutti naimatonna 29.1.1917 Kuopion kaupunkiin, josta tuli takaisin Maaningan srk:aan 17.12.1917, kuoli 19.6.1932 ensi aviossaan, miehensä Petter Juntunen synt. 27.2.1900 Maaninka. muutti 10.1.1944 Kuopio tuomiokirkkosrk:aan leskenä ensi aviostaan, vihitty 8.2.1920 molemmat ensi avioonsa.

9. Kalle synt. 8.6.1895 Maaninka, kuoli 9.8.1953, vaimonsa Elsa e Korhonen ht 170818-004L Pielavesi, muutti 11.3.1965 Kuopio tuomiokirkkosrk:aan leskenä ensi aviostaan, vihitty 2.8.1927 molemmat ensi avioonsa.

10. Adam ht 260698-4779 Maaninka, kuoli 6.2.1965 naimatonna. Toiset lapset kuolivat muutaman vuoden ikäisinä. He olivat: 1. Johanna synt.28.7.1878 3. Kalle synt.11.5.1882 4. Karolina synt.1883 ja 7. Amalia synt.7.2.1891.

Eerik Brynolf Kärkkäisen äiti oli (äiiä) Maria Pääkkönen e Kärkkäinen, synt. 24.5.1827 Maaninka, kuoli 11.1.1898. Maria meni 13.7.1856 avioon Taavetti (David) Pääkkösen kanssa, joka oli syntynyt 26.5.1832 Maaningalla. Eerik Brynolf oli syntynyt Marialle ennen avioliittoa Taavetin kanssa.

Anna Liisa Fröbergin vanhemmat olivat: (äiäi) Adam Fröberg, synt. 28.9.1829 Maaninka, kuoli 13.1.1900 toisessa aviossaan ja (äiää) Maria e Pasanen, synt. 27.2.1834 Maaninka, kuoli 13.2.1883 ensi aviossaan, vihityt molemmat ensi avioonsa 15.7.1855.

Maria Pasasen vanhemmat olivat: (äiääi) Påhl Pasanen, syntynyt 1793, kuoli 18.8.1866 ja (äiäää) Anna Lisa e Knuutinen, synt. 28.11.1796, kuoli 14.1.1867.

Äidin ja hänen vanhempiensa lapsuudenkodit

Lainaukset Eila-serkun muistiosta 9.7.1992:

"Mummon (Olga Maria Kärkkäinen, ent. Tuovinen, o.s. Savolainen) lapsuudenkoti Lapinlahden Salmen talo.

Läksimme 6.7. etsimään ensimmäiseksi Salmen taloa Lapinlahden Narvanlahden (tai Naarvanlahden) kylässä. Talo olisi kartasta löytynyt selväänkin merkittynä, mutta kun emme osanneet alun pitäen oikeasta paikasta katsoa, ajoimme Lapinlahden kirkolle ja kysyimme kunnan rakennusvirastosta. Ajo-ohje Kuopiosta Salmelle: Lähdetään pohjoiseen Siilinjärven-Lapinlahden tietä, käännytään Ala-Pitkän kohdalla Maaningan tielle, siitä seuraava tienristeys oikealle Tölvän tielle ja siitä taas oikealle ja Narvanjoen poikki perille. Narvanjärvi on pieni järvi, josta Narvanjoki johtaa isompaan Onkiveteen. Järvi on todennäköisesti vuosisadanvaihteen ajoilta hiukan pienentynyt ja huvila-asutusta on tullut jonkin verran sen rannoille. Lähimmäksi Salmen talon viereen on noussut karjalaisperheen, salmilaisen Toroin perheen, talo. Tie on aikaisemmin kuulemma kulkenut toiselta puolen järveä kuin nykyään.

Salmen talossa oli kotona nykyisen isännän äiti Kaija Väänänen, o.s. Tiihonen, talon emäntä, sillä hänen isännyyttä pitävä poikansa on naimaton. Paljoa hän ei tiennyt, mutta Vilhelmiina-mummon muisto vielä talossa elää ja hämärä muisto siitäkin, että mummon sisar, siis Olga Maria, halvaantui sota-aikana Salmella käydessään. Tämä tapahtui pääsiäisen tienoilla 1942. Valokuva-albumista katseltiin muutamia vanhoja kuvia: Mummon Vilhelmiina-sisaren kuvia löytyisi täältä. Kuvat olivat huonosti merkittyjä eikä nykyinen isäntäväki näytä kaikkia henkilöitä tuntevan. Yhdessä kuvassa ovat todennäköisesti sisarukset Olga Maria ja Vilhelmiina jolloinkin vuosisadan alussa. (Aikaisemmin en ole nähnyt mitään kuvaa mummostamme vähän nuoremman näköisenä.) Yksi vanha himmeä kuva on talon vanhasta päärakennuksesta, joka on sijainnut nykyiseen nähden poikittain, ja siinä näkyy heikosti nuori koivu, joka nyt on paksurunkoinen vanha pihakoivu. Albumista löytyi merkittynä Viktor Barsokevitsch -kuva Olga Marian ensimmäisestä miehestä Petter Tuovisesta sekä kuva Olga Marian vanhimmasta tyttärestä Ainosta noin parikymppisenä hehkeänä kaunottarena. Emäntä sanoi epävarmasti, ettei hän oikein tiedä, keitä nämä Tuoviset ovat. Jätin sinne lapinlahtelaisen sukuselvityksen, ...

Sellainen muisto emännällä oli, että Salmen talo taantui Vilhelmiinan aikana. Vilhelmiinan mies Aaro Väänänen kuoli jo 1915, Vilhelmiina itse vasta 1949, eikä homma nuorten Kalle-, Lauri- ja Aaro -poikien kanssa oikein sujunut. Salmeen kuului pari muutakin tilaa, mm. karttaankin merkitty Hoikki kauempana tien toisella puolen, jotka menivät vasaran alle, ja itse Salmikin oli vaikeuksissa. Nykyinen isäntäväki on Aaron jälkeläisiä. Vilhelmiinan vanhin poika Kalle oli mykkä(???) Salmen talon seinällä on parikin eriaikaista maalausta talon silloin tällöin muuttuneista rakennuksista, muttei ainoatakaan niin vanhaa kuin albumin valokuva vanhasta päärakennuksesta.

Aaro Kärkkäisen syntymäkoti Suoranta.

Niilo Liljastoa saamme kiittää siitä, että osasimme suunnistaa paikalle, joka todennäköisesti on Aaro Kärkkäisen ja koko sisarussarjan syntymä- ja lapsuudenkoti. Suoranta-nimen muistin Annin (= Eilan äiti, ao:n huom.) kirjeistä, eikä Liljaston tietämän mukaan koko pitäjässä ole muuta Suorantaa kuin se jokseenkin lähellä sijaitseva, jonne seuraavaksi ajoimme: Käännytään Pulkonkosken koululle päin ja jatketaan vaikka lähitaloista Vehkalahdesta ja Limingasta kyselemällä, Suoranta on tien päässä viimeisenä. Liljasto ei muistanut siellä Kärkkäisiä asuneen, nyt talo on pitkään kuulunut Iivarisille. IIvariset viljelevät peltoja yhä, mutteivät asu siellä pysyvästi. Ketään ei ollut kotona paitsi koira ja hevonen, mutta kun ovet olivat auki, kurkistimme sisälle. Talo on rapistunut, vaikka silloin tällöin vähän kunnostettu ja päältä vuorattu, mutta sisällä näkyy ovien mataluudesta ym. piirteistä, että töllin alkuperäinen muoto siinä on pohjalla, hyvin todennäköisesti siis Aaronkin lapsuusajoilta. Matala maja se on ollut, mutta minkä kokoinen viljelyksiltään, emme voineet sen kummemmin päätellä. Järveä ei ollut lähettyvillä, joten ehkä on ollut suon laidassa, mistä nimi. Peltoaluetta on lähitienoilla paljon. ...

Annin, Kirstin ja Taimin lapsuudenkoti Nissilä.

Lapinlahdelta jatkoimme Maaningan tietä Mustanvirran yli Pulkonkoskelle, tienviitta vasemmalle ... osoittaa Vanhapaikka-nimiseen taloon. Tästä oli ... saatu tieto, että "siellä lapset ovat syntyneet", mutta selvittämättä on vielä, tarkoittaako Tuovisen sisarussarjaa eikä Kärkkäisen lapsia. Aikanaan se oli Petter Tuovisen Jussi-veljen tila, ja Petter itse asui järven toisella puolella. Siellä on nyttemmin Väänälän talo, jonka nuori isäntäväki näytti meille lähellä sijainneen Nissilän talon rauniot, tai pohjapaikan, ei niitä raunioiksikaan juuri voi sanoa, jotain kivijalan jäännettä vähän näkyy ja päärakennuksen paikalla on kumpare. Nissilä oli Annin, Kirstin ja Taimin lapsuudenkoti, mutta missä vaiheessa Petter Tuovisen porukka siirtyi Vanhanpaikan puolelle Nissilään, jos kerran "lapset ovat syntyneet" Vanhassapaikassa, jää selvitettäväksi. ...

Taimin (ja Kirstin ja Annin, ao:n huom.) lapsuudenkodin Nissilän vanha pohja on ... Väänälän talon laidunmailla, eikä sinne opastamatta juuri löytäisi, kun alue on suljettu sähköaidoilla. Ympäristö on aika villintynyt. Kuuleman mukaan viimeinen pystyssä ollut rakennus oli talli, jonka joku otti ja siirsi saunakseen. Vanhat paikkakuntalaiset muistavat pihalla seisseen ison vinttikaivon. Laivalaituri on järven tälläkin puolella, ja laiva kuulema kääntyi ja yöpyi aikanaan juuri näillä main Pulkonkosken perillä. Lähellä oli Oskar Turpeisen kauppa ja osuusliike Kalla, mutta epävarmaa on, oliko jo 1920-luvulla."

Aaron ja Olga Maria Kärkkäisen sekä lasten Annin, Kirstin ja Taimin koti "Kissankynsi" Siilinjärvellä.

Lainaus Eilan muistiosta 9.8.1993

"Suunnistimme kohti Nilsiän Aholansaaressa pidettävää Kärkkäisten sukukokousta lauantaina 30.7.1993 aamulla.

Poikkesimme Siilinjärven keskustassa tapaamassa Esa ja Liisa Kokkarista, Myllypolku 1 71800 Siilinjärvi puh. 421558. Kokkariset olivat asuneet Aaro Kärkkäisen omistuksessa aikaisemmin olleella Siilinjärven Kasurilan kylässä sijainneella Kissankynsi-tilalla1940-luvulta 1960-luvulle; vuoden 1967 tietämissä tila oli myyty Kemira Oy:lle suoja-alueeksi kuten muutkin lähiympäristön maat. Kissankynsi löytyi tällä nimellä vanhemmalta kartalta selvästi merkittynä erillisenä talona. Maarekisteriotteen mukaan tämän Taulamäki, aikaisemmin Marttila -nimisestä tilasta 27.10.1925 lohkotun palstan nimi oli Kissapuro jm 4/13, Aaro Kärkkäinen. Aikaisemmin Taulamäestä oli vuosina 1901 ja 1916 erotettu muita Kissapuro-nimisä tiloja, ja Aaro Kärkkäisen palsta oli lohkottu vuonna 1916 erotetusta Kissapuro 4/9-tilasta. Kissankynnen, eli Aaro Kärkkäisen nimellä olevan Kissapuron, kokonaispinta-ala oli maarekisteriotteen mukaan 7,55 ha, mistä 3,65 ha viljeltyä maata, 2,33 ha viljelyskelpoista maata ja 1,57 ha varsinaista metsämaata. Sen osuus koko tilasta oli 0,0275 ja manttaali 0,0077. Osituksena syntyneenä rasiteoikeutena oli ajotieoikeus palstalle pitkin tilan RN:o 13/7 rajaa tilalta 4/12 ...

Aivan selväksi en ole saanut, mitkä vuodet Kärkkäisten perhe tosiasiallisesti asui Kissankynnessä. ... Taimi muisteli Kissankynsi-aikaa paljon, joten niin pitkä sen on ainakin täytynyt olla, että monenlaista on perheessä ehtinyt sattua. Taimi tietenkin muisti 1920-luvulta paljon enemmän kuin Maaningan-ajasta 1910-luvulta. Kirkonkirjojen mukaan Olga ja Aaro Kärkkäinen siirtyivät Maaningalta Siilinjärvelle 5.3.1921; Taimi taas muisteli olleensa 8-vuotias jättäessään Maaningan.... Johonkin aikaan Kärkkäisten perhe asusti Siilinjärven kirkolla, ja Taimin kansakoulun päästötodistuksen mukaan hänet kirjoitettiin niinkin varhain kuin lokakuussa 1924 Siilinjärven kirkonkylän kansakouluun, vaikka perheen vanhemmat tytöt (Anni ja äitini Kirsti ao:n huom.) olivat käyneet Kuuslahden kansakoulua, jonka vanha rakennus muuten on säilynyt ja on nyt yksityiskäytössä....

Olin ennen luullut, että Kärkkäiset olisivat Kissankynnestä siirtyneet suoraa päätä Kuopioon. Yllätykseksi rouva Liisa Kokkarinen tiesi kertoa, että Kärkkäiset olivat ainakin parin vuoden ajan asuneet Siilinjärven kirkolla Huvila-nimisessä paikassa (ei enää mikään tila, joskin siinä saattoi kotitarpeiksi perunaa yms. viljellä). Mitkä vuodet taas asuttiin täällä eikä Kissankynnessä, on selvittämättä. Taimi siis kävi kansakoulunsa loppuun Siilinjärven kansakoulussa...."

Lisätutkimuksia Kärkkäisen suvusta on mukana seuraavassa liitteessä: Kärkkäisiä

Aloitussivulle

Jälkilause

Hannu Taanio oli tehnyt mainion alustavan työn Kaislastenlahden alun perin Aatulan tilan asukkaiden varhaisvaiheen ja sittemmin Rytkyyn muuttaneen sukuhaaran tutkimiseksi. Lapveteläinen / Mömmö sukuna on siitä outo, että nimi tuntuu vaihtuvan vallan vapaasti yhdestä toiseksi ja sitten jälleen takaisin. Vasta myöhemmin 1800-luvun puolivälin tienoolla tuntuivat sukuhaarat vakiinnuttaneen sukunimensä yhteen muotoon. Rytkylle muuttaneen sukuhaaran nimeksi oli Mömmö nimi vakiintunut jo aikaisemmin, mutta vasta tuolloin vakiintui Lapveteläinen Kaislastenlahdelle asumaan jääneiden ja heidän jälkeläistensä nimeksi. Kaislastenlahti mainitaan Mömmölänlahtena muun muassa Haminalahdella asuneen Julius von Wrightin muistiinpanossa 23.7.1848.

Hannu julkaisi tutkimuksensa kirjana 2007 ja hänen MTV3-kotisivulla häipyi, kun MTV3 lopetti kotisivupalvelun. Jäljelle jäi vain ilmoitus: ”MTV3 Internet-liittymän kotisivupalvelu on päättynyt.

Hannun tutkimustulokset ovat mielenkiintoisia muillekin kuin vain hänen välittömälle perheelleen, joten sain häneltä materiaalin, jonka talletin nettiin luettavaksi. En malttanut olla lisäämättä muutamia alaviitteitä ja lisäotoksia HisKi-sivuilta materiaaliin, mutta muuten on materiaali Hannun omaa.

Juhani Lausas (isoisäni oli syntyjään Lapveteläinen)

1David Juha Lappveteläinen armahdettiin Kakolan kakkua lusimasta Siperian siirtolaiseksi keväällä 1877. Julistettiin Kuopion raastuvanoikeuden päätöksellä kuolleeksi 4 maaliskuuta 1940 nimellä Taavetti Juho Lapveteläinen. Sekä etu- että sukunimi muuttuivat virallisissa papereissa vuosien varrella.

2Tämä ”Taavi” on Aatulan kahdeksannen isännän Antti Antinpoika Lapveteläisen (1754-1803) pojan Paavo Antinpoika Lapveteläisen (1779-1855) poika.

1HisKi listaa isän nimen virheellisesti, kyseessä on Antti Antinpoika Lapveteläinen (eli Mömmö, kuten myös on mainittu), myöhemmin hän on jälleen omalla nimellään kastettujen luettelossa – hänellä oli 8 lasta ensimmäisen vaimonsa kanssa ja viisi toisen vaimonsa kanssa. Sopii huomata kaksi kirjoitustapaa nimelle La[p]pveteläinen ja se kuinka välillä on sukunimeksi merkitty samalle henkilölle Mömmö.

2Sukuhaaran Lapveteläinen / Lausas esi-isä.

1Sai vielä neljä lasta ensimmäisen miehensä kuoltua. Hän meni naimisiin Topias Lämsä nimisen rengin kanssa.

2Antti Korhonen ja Liisa Lapveteläinen/Mömmö rekisteröivät lapsiaan niin Rytkyn kuin Haminalahden kylissä.

3Sotilasnimi oli yleensä ruotsinkielinen, joten Mömmö sotilasnimenä ei tunnu oletettavalta.